Epäekologista karpata?

Pikkuhiljaa, kun olemme tyrmänneet riidanhaluisten hiilarinmössöttäjien perustelut siitä että meidän pitäisi syödä kuten muutkin ettei valtimot tukkeudu ja leipäteollisuus mene konkurssiin, on tullut sitten uusi hatusta vetäisty näkemys että karppaus olisi todella epäekologista. Kuulemma ne naudatkin märehtiessään kaasuttelee otsonikerroksen piloille ja syövät hiilarinpuputtajien ohrat ja kaurat isoihin suihinsa. Onhan siellä varmasti niitä kuljetus- ja käsittelylaitosten aiheuttamia päästöjäkin matkassa. Mutta niin on leivän leipomisessa, lisäaineiden ja muovipakkausten tuotannossakin. Sitäpaitsi en minä ainakaan karppaamisen vuoksi ole vaihtanut kunnon rasvaista sianlihaa naudanlihaan vaikka ilmeisesti yleinen käsitys on että karppaajat vetää vaan nautaa poskeen voissa pyöriteltynä. En tiedä onko tämä ihmisten totaalinen tyhmyys huvittavaa vai surullista. Minä ainakin syön sikaa. Ja syön sitä huomattavasti enemmän kuin keskiverto suomalainen, tilastojen mukaan. Olen syönyt ennen karppaamistakin ja huomasin että karpatessa sitä ei ainakaan tarvitse vähentää.

Ympäristöpassi.fi sivustolla on kerrottu ruuan erilaisista ympäristövaikutuksista. Siellä liharuuista hyviksi vaihtoehdoiksi on listattu:

•     Luonnonmukaisesti kasvatettujen eläinten liha (vähentää kemikaalien käyttöä, lisää monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia)
•     Laitumella, mieluiten luonnonlaitumella, kasvaneiden lihanaudan ja lampaan liha (lisää monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia, vähentää kemikaalien käyttöä)
•     Kotoisalla rehulla tuotettu sian ja siipikarjan liha (vähentää ilmastokuormitusta)

Luonnonvarojen kulutusta mittaa nk. MIPS (material input per service unit), joka kertoo, montako kiloa luonnonvaroja tietyn tuotteen / tuotekilon tuottamiseen on mennyt. Tässä joitakin MIPS-arvoja pienimmästä suurimpaan, muut tuotteet on ajateltu suomalaisina paitsi soija ulkomailta tuotuna. Eli numeroarvot kertovat, montako kiloa luonnonvaroja ko. ruoka-aineen ruokakilon tuottamiseen on kulunut.

•     Lakka, mansikka, soija 3 (kelpaa karppaajalle)
•     Maito 4
•     Kalanliha (kirjolohi) 8 (kelpaa karppaajalle)
•     Kurkku (kausi) 8 (kelpaa karppaajalle)
•     Tomaatti 9 (kelpaa karppaajalle)
•     Kananmuna 11 (kelpaa karppaajalle)
•     Siipikarjanliha (broileri) 13 (kelpaa karppaajalle)
•     Sianliha 21 (kelpaa karppaajalle)
•     Levitteet, soijaöljy ja rypsiöljy 29-30 (hupsista keikkaa ei mitään omagerypsiöljyjä kiitos)

Eräs "yllätystuote" monille on riisi. Se on yleisesti ottaen ilmaston kannalta todella paha, sillä riisin viljelytapa merkitsee todella rankkaa suistotusta, jolloin pellosta vapautuu metaania huomattavia määriä. Ainoan poikkeuksen tähän muodostavat luontaisesti suistoutuvilla alueilla viljeltävä riisi, jolloin suistoa ei ole tehty riisin takia. Suistoalueita on mm. Ganges-joen varrella - toistaiseksi en ole kyllä löytänyt tarpeeksi tarkkoja alkuperämerkintöjä, jotta löytyisi "oikeaa riisiä"... Muutamien elintarvikkeiden laskennallisia ilmastokuormia, kiloa CO2-ekv. per kilo:

•  peruna 0,17
•  porkkanat 0,5
•  tomaatit 3,3
•  kuivatut herneet 0,68
•  soija 0,7...1,5
•  sianliha 6,1
•  riisi 6,4

Tarkastellaanpa tällaisen aktiivikarppaajan osalta miten pahasti minä nyt sitten pistän maailmankirjoja sekaisin syömällä lihaa ja jättämällä viljan, perunan ja riisin pois kokonaan. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen kulutti lihaa vuonna 2010:
Sikaa: 34,9 kg/hlo (95g / vrk)
Nautaa: 18,6 kg/hlo (51g / vrk)
Suomalaisen käyttämä ruokavilja aiheuttaa 22,52kg CO2 päästöt vuodessa. (62g / vrk)

Kypsentämättömän lihan ilmastokuorma ruokana käytettävää kiloa kohden:
Sian liha: 7,2Kg CO2 (690g CO2 / vrk)
Naudan liha: 16,8Kg CO2 (860g CO2 / vrk)

Itse ainakin käytän pääsääntöisesti rasvaisempaa sianlihaa joten kohdallani tuo naudanlihan käytön lisääntyminen ei juurikaan ole muuttunut. Sianlihaa kuluu kokemukseni perusteella 1,5kg viikossa. Eli noin 220g päivää kohden. Eli kerroin keskivertoon suomalaiseen on noin 2,32. Päästöiksi tulee silloin 2,23kg CO2 / vrk. Naudanlihan osalta kulutus on ennallaan verrattuna aikaan ennen karppausta. 860g CO2 / vrk. Vuorokaudessa aiheutan siis 2230 + 860 - 62 (ruokaviljan kuorma) = 3028g CO2/vrk. keskiverto suomalaisen sama lukema on 1612g / vrk. Perunan ja riisin osuutta en tästä alkanut vähentämään. Vaikka määrät ovat merkittäviä, ei lukujen suuruusluokka siitä MERKITTÄVÄSTI muutu.

Aiheutan siis lisäystä ilmastokuormaan erotuksen verran eli pyöreät 1400g CO2 / vrk vaikkakaan lihan käyttö ei ole muuttunut karppaamisen myötä. Söin paljon lihaa vikossa myös ennen karppausta. Erityisesti kesäaikaan mutta talvellakin.

No mitä se ero käytännössä tarkoittaa: 15km mopoautolla tai 12km linja autollaa per henkilö tai 8 km henkilöautolla maantiellä per henkilö. Mutta 1 edestakainen lentomatka eteläeurooppaan tuottaa noin 2000 kiloa hiilidioksidia. Kukaan ei ole jatkuvalla syötöllä isoon ääneen vinkumassa että on todella epäekologista matkustaa etelään. Viherpiipertäjät itsekkin tuntuvat siellä viihtyvän silloin tällöin "ilmastokonfrensseissa" sun muissa ryyppyjuhlissa. Eikä sinne mennä ekologisesti polkupyörällä baltian kautta. Tai edes sähköjunalla. Lentämällä tietysti.

Siis kamalan kuorman ruokavalioni aiheuttaa ja sekin laitetaan tottakai karppaamisen syyksi, riippumatta siitä onko lihan kulutus muuttunut karppauksen myötä vai ei. Mikä lienee aikaisemmin käyttämien lääkkeiden ilmastokuorma. niitä kun ei edes anneta kuin 3kk erä kerrallaan niin montakymmentä kilometriä pitää maalla ajella apteekkiin niiden perässä. Eikä niiden kuskaaminen sinne pikkuapteekkiinkaan ole päästötöntä.. saati kemianteollisuuden valmistus ja raaka-aineiden kuljetus pakkausmateriaaleista puhumattakaan. Toisaalta en käytä enää valmispakattuja einestuotteita lainkaan. Käyttämäni ruokamäärät ovat muutoinkin tippuneet. 15-30% ravinnon ilmastokuormasta tulee pakkauksista. Lihani ostan pakkaamattomana. Poltettavaan paperiin kääräistynä.

Koska en harrasta etelänmatkailua, mopoautoilua tai linja-autoilua ja olen pystynyt vähentämään lääkityksenkin lähes olemattomiin enkä osta muovisia tai styroxisia  valmispakkauksia, saanen hyvällä omallatunnolla karppailla ilman omantunnontuskia ekologisuudesta. Pakkaukseni eivät päädy kaatopaikalle koska voin ne taloa lämmittäessä polttaa.. Ei tosin hiilarinpuputtajan mäkkäripakkauskaan suoraan. Sieltä se kiertää jalkakäytävän tai parkkipaikan kautta kaatopaikalle. On pantu merkille. Karppauksen myötä olen huomannut että roskapussin täyttyminen kestää huomattavasti kauemmin kuin aikaisemmin. wc paperia kuluu huomattavasti vähemmän. Siitä kannattaa itkupillien ja viherpiipertäjien lähteä tätä asiaa ihan ensin miettimään.

Eipä taida lopunviimein karppaamisella olla vaikutusta hiilijalanjälkeen, suuntaan tai toiseen - tai jos onkin niin ratkaistaan ensin nuo oikeat ongelmat ja ryhdytään sitten vasta nussimaan pieniä pill... pilkkuja isoilla kyrvillä. Poikkeuksena tiukasti luomua ja lähituotteita suosivat karppaajat. Varmasti ovat vt-mussuttajia paremmin hoitaneet senkin puolen. Vt-mussuttaja huippujalostettuine eineksineen, pullapusseineen, kemiallisine lisäaineineen ja muovi-, pahvi- ja styroxpakkauksineen saa katsella syvälle peiliin etsiessään syytä siihen miksi otsonikato uhkaa, ilmasto lämpenee ja maailma tuhoutuu.

Minä kiitän.

Aiheesta muualla: Harhakäsityksiä lihan ilmastovaikutuksista