perjantai 9. toukokuuta 2014

Olipa kerran...

..kaukaisessa maassa valtamerten takana alkemisti joka halusi naamansa velhojensanomien kanteen. Koska meriittiä ja kiinnostusta ei muuten löytynyt, hän kaivoi usean kymmenen tutkimuksen joukosta itselleen sopivan otoksen, jolla hän sai mullistavan uutisen aikaiseksi. Satoja vuosia ravinnoksi käytetty aine onkin syyllinen mystiseen kuolemaan joka tappaa raavaankin ritarin seisovilta jaloilta. Tuohon historian aikaan ei tiedetty että kyseessä on sydänkohtaus, siksi vertaus mystisyyteen.

Paljon paljon myöhemmin tuo samainen alkemisti tunnusti, ettei tutkimuksen tuloksiin voinut luottaa otannan ollessa varsin tarkoitushakuinen ja vastakkaiset tulokset huomioimaton, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kotoinen takametsiemme Lordi Peter oli päättänyt edellämainittujen tulosten perusteella, että korpimaiden katajainen kansa on vaikka pakolla laitettava syömään vituttoman lehmän keinotekoisesti kemikaaleilla valmistettua ja prosessoitua vastinetta. Luomu paha, kemikaalikoktail hyvä.


Niinpä Lordi Peter järjesti mullistavan ohjelman takametsien miesten mystisten kuolemien vähentämiseksi. Ensin tutkittiin kylähulluja sopvaksi katsotun aikaa eikä tutkimusta haitannut vaikka hullut vaihtuivat tiheään tahtiin. Tehtiin sitten sopivaksi katsottavat johtopäätökset ja lopuksi laitettiin käyntiin propaganda kampanja jota ei takapajuisessa maassa ole ennen tai sen koomin nähty. Kas kummaa, parin vuosikymmenen aikana näytti tosiaankin siltä, että kampanja toimi ja Lord Peter palkittiin jopa vieraan valtion mailla toimivan instanssin taholta mittavalla rahapalkinnolla urotyöstään.

Epäilevät Tuomaat tosin ihmettelivät, millaisia noitavoimia Lord Peterillä oli hallussaan, olihan tuo korpimailla toteutettu ohjelma vaikuttanut koko mantereen kuolleisuuteen, eikä vain sen alueen jolla tämä alkemistinen koe suoritettiin. Tsaarin hallinto oli kuitenkin tehnyt Lord Peteristä niin tärkeän miliisijohtajan etteivät epäilevät Tuomaat saaneet juuri ajatuksiaan julki.

Vuosikausia Miliisijohtaja Lord Peterin miehistö hyökkäsi armotta ja tehokkaasti niiden kurkkuun, jotka uskalsivat edes ehdottaa luonnollisten aineiden paremmuutta tuohon ylivertaiseen alkemistiseen soseeseen verrattuna. Kokonainen sukupolvi korpikansaa aivopestiin siinä luulossa että luonnotuotteet ovat myrkkyä ihmiselle. Niimpä tuo sukupolvi laittoi saman perintönä seuraavalle polvelle.

Toinen sukupolvi Lord Peterin hallinnon aikana törmäsi yllättävään, makean virtsan ongelmaan joka johti vääjäämättä varhaiseen kuolemaan kunnes jälkipolvien alkemistit keksivät sopivat koktailit tuon makeuden korjaamiseksi elimistössä. Koktailia valmistettiin suurissa tavernoissa ja tavernojen omistajat kylpivät rahassa, olihan tsaari Lord Peterin myötävaikutuksella päättänyt kustantaa valtaosan kuluista korpikansan yhteisestä kolehdista.

Ja näin yhden ihmisen aloittama lumipallo kasvoi toisen jääräpään tehokkaalla avustuksella jäävuoreksi johon törmäsi Titanicin tavoin pahaa aavistamaton korpikansa. Toisin sanoin, näin rasvakammosta saatiin järkyttävä diabetes epidemia joka uhkaa jo koko valtion taloutta. Siihen tarvittiin vain yksi ulkomaalainen ja yksi kotimainen pässi. Jos joku vielä ihmettelee miten Hitler aikanaan sai ihmiset uskomaan mitä uskomattomampia asioita, kannattaa muistaa että ihan yhtä utopistisiin juttuihin uskoivat Tsaarin ja Lord Peterin alamaiset paljon paljon lähempänä. Järkyttävän suuri osa uskoo vielä tänäkin päivänä.

2 kommenttia :

  1. Sepä :( Mitenköhän sais ihmiset viisastumaan...

    VastaaPoista
  2. Samaan rasvakammoon liittyy myös pelko liian suuresta kolestrolilukemasta. Aikaisemmin raja oli 7 ja nyt se jonkun päähänpistosta on 5. Nyt voi kolestrolilääkkeitä määrätä surutta terveille ihmisille. 90-luvulla käyttäjiä oli muutama kymmenen tuhatta, nyt lähentelee miljoonaa. Jotenkin tulee mieleen kuinka hyvin tämä statiinilääkkeiden käyttö korreloi osatekijänä räjähdysmäisesti lisääntyneen II-tyyppisen diabeteksen lisääntymiseen. Kannattaa luke Leino Utriaisen kirja: Statiinin uhrit

    VastaaPoista