Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kouluruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kouluruoka. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. elokuuta 2011

Kouluruoka

Oletteko koskaan törmänneet lauseeseen "se on maksutonta, älkää valittako siitä". Varmaan lähes jokainen on sen joskus kuullut tai lukenut. Se on lapselle maksutonta. Muttei se tarkoita sitä etteikö me jokainen veronmaksaja osallistuta sen kustantamiseen - eli me sen maksamme. Ihan päätön ajatus että sellaista ei saa kritisoida mikä verovaroin kustannetaan.

"Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat myös säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. - Riittävä, terveellinen ja ennen kaikkea maukas kouluateria kiireettömästi nautittuna on enemmän kuin pelkkää ravintoa – se on nautinto, joka lisää koulussa viihtyvyyttä" sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen.

Jos sen pitää olla maukasta niin miksi yleisin kommentti kouluruuasta, niiltä jotka sitä syövät, on "mauton". No siksi tietysti ettei sitä saa juurikaan maustaa että se varmasti sopii kaikille. Siitä ajasta kun itse olin kouluruuan uhri, on jo hetki vierähtänyt mutta mieleen jäi monet keskustelut joissa harmiteltiin sitä kun kouluruoka on mautonta. Ja omilta lapsilta saadun tiedon perusteella ei asia ole muuttunut miksikään. Koulu ruoka on edelleen virallisterveellistä hiilari+tärkkelys mättöä joka ei maistu juuri miltään. Näin toteutetaan opetushallituksen maukas kouluateria.

Onneksi se on halpaa. Se on toteutunut kaiken muun varjolla. Murhamiehille tarjotaan vankilassa kalliimmat ja olettaisin paremmat eväät kuin lapsille. Tuntuu olevan tusina erilaisia lähteitä mutta kouluruoka maksaa noin 60-90snt per vaahtosammutin. Halvalla saa mutta yhä useampi lapsi jättää kouluruuan syömättä mauttomuuden tai pahan maun vuoksi ja sen aterian ravintoarvo on silloin tasan 0.

Maaliskuussa Taloussanomat uutisoi kouluruuasta ja parin asiantuntijan voimin arvioivat kouluruuan laatua ja sisältöä. Mikroskoopin alla ole "Kermaporsas" joka äkkiseltään kuulostaa kyllä ihan hyvältä. Totuus onkin sitten taruakin ihmeellisempää, 40 eri ainesta sisältävää sekametelisoppaa. Nimestä voisi päätellä että se sisältää kermaa, possua ja mausteita mutta näin ei todellisuudessa olekkaan. Esimerkiksi natriumbentsoaatti on säilyvyyttä lisäävä aine, joka aiheuttaa lapsille allergiaa ja yliherkkyyttä. Miksi päivän aikana tarjoiltavaan kouluruokaan täytyy lisätä säilyvyyttä lisääviä aineita? Eikö se ruoka säily sieltä keskuskeittiöstä koululle saakka?

"Viikon ruokalistalta on vaikea löytää ruokaa, jonka raaka-aine ei olisi peruna tai vehnäjauho. Peräti 30 prosenttia oppilaista ei enää syö kouluruokaa. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, ettei kouluruoan maku ole kohdallaan". Asiantuntija kiteytti arvionsa aika hienosti: "En tarjoaisi näitä lapsilleni. Esimerkiksi tuo kermaporsas on aivan hurja kemiallinen kakku."

Jos vanhemmat ovat todenneen vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan terveellisempi vaihtoehto ja haluaisivat lapsiensa myös noudattavan sitä, ollaankin sitten ihan toisenlaisen ongelman edessä. Turha on mennä koululle vaatimaan tällaista vaihtoehtoa tarjottavaksi, eikä siinä sinänsä mitään ihmeellistä. Jos siihen tuosta vain suostuttaisiin niin sitten voisi vaatia lähes mitä tahansa ruokavaliota joka päähän juolahtaa joten ei ole karppaajat siinä mitenkään erikoisasemassa. Poikkivirallinen mikä poikkivirallinen, olkoon sitten miten paljon hyvänsä terveellisempi kuin se mitä noudatetaan.

Eli onko sitten ainoa vaihtoehto laittaa lapselle eväät matkaan sellaisina "harvinaisina" päivinä kun kouluruoka on tehty perunasta, pastasta tai riisistä. Taitaa se käytännössä olla. Tosin sittenhän se ravitsemuksellinen ja sosiaalinen tapakasvatuskin jää siinä saamatta. Opettele vaan hiljaa nurkassa evääsi syömään kun et valtavirtaan taivu.

Sairauden, allergian tai uskonnollisen vakaumuksen johdosta on mahdollisuus saada ateria joka täyttää vaadittavat kriteerit. No nyt kun me karppaajat olemme uskonnollisia kiihkoilijoita niin eikös se tarkoita sitä että vakaumuksemme johdosta meidän lapsille ei tarvitse hyväksyä hiilihydraatti-tärkkelys-rypsi paskaa vaan on oikeus sitten terveellisempään vaihtoehtoon.

Minä ainakin nuo virallisen paskan syöneenä ja siitä aiheutuneet ongelmat kärsineenä olisin ihan valmis ilmoittamaan koululle että minun lapsille ei tarvitse tätä tietä viitoittaa. Siitä ei mitään hyvää seuraa. Meidän "uskonnollinen" vakaumus ei salli hiilihydraatteja enempää kuin 20% ateriasta. Se ei myöskään salli perunaa, riisiä, pastaa, rypsi- ym. biodiesel raaka-aineita eikä viljatuotteita. Olisipa kiva tietää miten tämä yhtälö onnistutaan koulussa ryssimään. Lisäksi uskonnollinen vakaumuksemme edellyttää että ruoka on maustettu asianmukaisella tavalla, luonnollisilla lisäaineettomilla mausteilla kuten pippurilla ja suolalla. Ruuan tulee sisältää riittävästi eläinrasvaa lapsen päivittäistä energian tarvetta ja jaksamista silmällä pitäen.

Tähän asiaanhan EI ole odotettavissa mitään parannusta niin kauan kun viralliset suositukset ovat mitä ovat. En osaa sanoa että miten asiaan vaikuttaisi jos yhä useamman lapsen vanhemmat alkaisivatkin laittamaan eväät kouluun ja ilmoittaisivat että kouluruokaa ei huolita. Todennäköisesti opetushallitus olisi vain tyytyväinen kun kustannukset laskisivat entisestään.

On kyllä pistänyt mietityttämään kun näitä terveysasioista on tässä tonkinut juurta jaksaen että mikä se todellisuudessa sille omalle lapselle onkaan hyväksi ja mikä ei. Näitä on nimittäin nyt tullut kaiveltua huomattavasti enemmän kuin blogin kirjoitukset antavat ymmärtää. Julki on ehditty kirjoittamaan vasta pieni pintaraapaisu siitä kaikesta mitä olen oppinut ja saanut selville. Aika ei yksinkertaisesti riitä sitä kaikkea pukemaan tekstiksi kuin vähän kerrallaan. Ja vielä enemmän on vielä työn alla asioita jotka kaipaavat lisää tietoa.

Kyllähän sitä kuitenkin haluaisi että omat muksut saisivat itseä paremmat lähtökohdat. Ei tarvitse sitä isän kokemaa läskin diabeetikon elämää lasten itse testata.