Lapset ja luut

Näin entivanhaan: "Osteoporoosi eli luukato on yleissairaus ja Suomessa sadat tuhannet kärsivät siitä. Osteoporoosissa luusto haurastuu normaalia enemmän, kun luukudos vähenee ja sen kestävyys heikkenee. Osteoporoosista puhutaan kun luun mineraalitiheys alentuu 25-30 prosenttia terveen aikuisen tasosta. Haurastumisen seurauksena on luunmurtumia, etenkin ranne- ja lonkkamurtumia ja selkänikamien kokoonpainumista. Osteoporoosia ilmenee yleensä vain yli 50-vuotiailla naisilla, joiden vaihdevuodet ovat alkaneet, ja yli 60-vuotiailla miehillä."

Mutta nyt se on sitten oikein tutkittu juttu. Nimittäin se että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Ja miksi? No tietysti siksi että odottavat äidit kärsivät D-vitamiinin puutoksesta. Vastasyntyneet kärsivät jo syntyessään D-vitamiinin puutoksesta. Ja vaikka ameriikassa kuinka nyt varotellaan että pillerilisät ei ole terveellisisä niin se on paskapuhetta. (D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään.)

Järki käteen tässäkin asiassa riittää. Me asustellaan täällä pimeässä pohjolassa ja sen pienen hetken kun saamme nauttia auringosta, on nahassa suojakerroin 75 päällä. Ei siinä D-vitamiinit tursua korvista ulos.

Vaikka THL suuressa järjettömyydessään suosittelee niitä 10 µg päiväannoksia, Koltta joka ei mistään mitään tiedä, suosittelee vähintään sitä 50 µg vuorokaudessa. Tuplanakaan tuo annos ei vielä ole liikaa.

50 tai 100, ihan se ja sama. Nimittäin kumpikaan ei vielä aiheuta mitään myrkytyksiä tai liika-annostuksia. D-vitamiinia liikaa nauttineet ovat tutkimusten mukaan käyttäneet kymmenkertaisia määriä näihin verrattuna. Siis yli 1000 µg päivässä.

Kuitenkin niin halvalla ja helpolla lisällä kuin D-vitamiin kerran päivässä, voidaan ehkäistä helposti lasten luun murtumia ja ykköstyypin diabetesta. Molemmista on olemassa niin vahva näyttö että edes THL ei vahvoissa näytöissä moiseen ole pystynyt. On myös syytä muistaa D-vitamiinin verensokeria tasaava vaikutus. Sekin on tutkittu juttu eikä mitään mutu(musta tuntuu)tiedettä kuten rasvakammo.

Olen tässä itsekseni miettinyt että kuinka moni selittämätön luunmurtuma lapsella, joka on johtanut lapsen huostaanottoon ja vanhemman syyttämiseen lapsen pahoinpitelystä, on johtunut D-vitamiinin puutteesta. Pelkkä ajatus tällaisesta oikeusmurhasta puistattaa.

Mutkaton juttu

Mm. Iltasanomat kertoi 24.9 tutkimuksesta joka osoitti kevyt karppauksen ehkäisevän sairauksia. Tutkimuksessa biologit Norjassa osoittivat että kolmannes kutakin makroa on huomattavasti parempi ravintomalli kuin nykyinen 65/20/15. "Saimme selville, että ruokavalio jossa oli 65 prosenttia hiilihydraatteja - mikä vastaa usein tavallisen norjalaisen aterialla saamaa määrää - saa useat geeniluokat käymään ylikierroksilla" kertoo norjalaisyliopiston verkkosivuilla biologian professori Berit Johansen.

Berit Johansen päättelee edelleen, että "hiilihydraattivoittoinen ruokavalio vaikuttaa geenien ilmentymiseen tavalla, joka voi jopa lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, joihinkin syöpiin, dementiaan ja kakkostyypin diabetekseen". Tämähän ei sinällään ollut mitään uutta että hiilihydraattivoittoinen ruokavalio aiheuttaa kakkostyypin diabetestä. Sitä kun ei ainakaan minun ja tuntemieni diabeetikkojen osalta tarvitse kalliilla lahjusrahoilla tutkia. Olemme sen eläneet ja kokeneet. Eikä sen pitäisi tulla Suomalaisille asiantuntijoillekkaan enää yllätyksenä, onhan meillä maailmanennätys määrä kakkostyypin diabeetikkoja. Eikä niiden määrä ainakaan vähenen niin kauan kuin suositukset ovat viturallaan.

Mielenkiintoista miten muista pohjoismaista tulee tällä hetkellä tutkimustietoa tasaiseen tahtiin. Ja samaa tahtia pyrkii Suomalainen puskauskovaisten joukko niitä vähättelemään ja mitätöimään. Ylimieliseen tapaansa muiden osaamista ja tutkimuksia vähätellen, pohjois-karjala tutkimusta ja sen tarkoitushakuisia, melkeinpä harrastelijamaisia tuloksia edelleen ylistäen. Olemme päätyneet ravitsemustieteessä vastakkainasetteluun Suomen virallinen linja VS muu maailma. Ja virallisen linjan edustajat omahyväisinä narsisteina räksyttävät rakkikoiran tavoin kun ihmiset ovat ryhtyneet kääntämään selkänsä. Narsistillehan on tyypillistä ensin määrätä, sitten kiukutella ja lopuksi yrittää syyllistämällä saada muut alistumaan tahtoonsa. Enää puuttuu sääliin vetoaminen entisaikojen tanssilavojen tapaan: "Anna edes säälistä."

Ensimmäinen kommentti uutiseen laillistetulta ravitsemusterapeutilta (itä-Suomen Puskaopistosta) oli jälleen "kuulostaa siltä että mutkat on vedetty suoriksi". Aivan kuin olisin kuullut saman aikaisemminkin. Ai niin, professorit sanoivat samaa kun tutkittiin insuliinin lihottavaa vaikutusta. Ilmeisesti meidän ravintopersenautit ja professori sykeröt edelleen kuvittelevat että suomalaiset olisivat jotenkin pätevämpiä tai taitavampia näissä tutkimus asioissa, sillä pääsääntöisesti he ovat kiskomassa mattoa pois kaiken sellaisen tuloksen alta joka ei Puskan oppeja tue. Tässä on käynyt vähän samanlainen hype-ilmiö kuin Suomalaisten nopeille nettiyhteyksille. Siihen uskovat enää vain siitä kovaan ääneen itse toitottavat, ei kukaan muu.

Valitettavasti puskaan jääneet professorit ja terapeutit ovat ainoat kehityksessä paikoilleen jämähtäneet, mutta valitettavasti he toimivat suurimpana jarruna kehitykselle ja terveellisempien vaihtoehtojen yleistymiselle. He ovat hidaste, ei este. Siellä istuskellaan pehmeillä soffilla ja hykerrellään Pekan nuottikirjan mukaan. Ei taida enää hiilarien ja pullamössön tukkimissa verisuonissa oikein veri kiertää ja aivot on jääneet vajaalle hapelle. Vai olisiko kyse leipämössön aiheuttamasta turvotuksesta jonka hoitoon varattu actimälli jäi kotiin. Eihän sitä pysty mitään miettimään kun kiristää ja puristaa.

Melkein säälittää tuollainen hätäpäissä vedetty, vähättelevä kommentti tutkimuksesta, josta terapeutti mitä ilmeisimmin ei edes mitään tajunnut. Ilmeisesti jotakin piti sanoa kun yllättäen kysyttiin eikä ehtinyt parempaa Pekkamaista vastausta toimittajalle valmiiksi miettiä. Varmasti oli olo kuin pikkupojalla kun jäi kiinni äidin piparipurkilta. Housut kintussa niinkun sanonta kuuluu. Mutta onhan se nykyisen linjan mukaista. Jollakin tavoin on pakko koittaa ampua alas kaikki mikä ei omia harhaoppeja noudata. Se on ilmeisesti joku fysiikan laki joka ajaa nimenomaan Suomalaista puskauskovaista, joka liikkuu siellä hämärän rajamaiden ja harhaoppien välimaastossa vältellen totuuden miekkaa sivaltamasta.

Se on kuitenkin todettu Suomessakin, että erilaiset hiilihydraatin lähteet muuttavat geenien ilmentymistä eri tavoin. Ilmentyminen tarkoittaa "reseptiä", jolla geenit alkavat valmistaa proteiineja, joita elimistö käyttää mm. solujen rakennusaineina. Hiilihydraattivoittoisella ruokavaliolla vaan tuppaa turhan usein tulemaan kovin pulskia rasvasoluja turhan monelle.

Täytyy sanoa, ja valitettavasti, että näiden ravitsemusterapeuttien möläytysten vuoksi on mennyt uskottavuus kohta koko ammattikunnalta. Eihän tuo tutkinto näytä kertovan muusta kuin siitä että hallitsee Puskan opit ja virallisen suosituksen. Minusta olis syytä hallita myös vaihtoehtoiset mallit ja omata jonkin verran kykyä päätellä milloin kannattaa ainakin kokeilla jotakin muuta jos virallinen ei tuota toivottuja tuloksia. Vai onko se nyt kuitenkin niin että insuliinin massakulutus on juurikin se toivottu tulos?

Mutta palatakseni vielä tuohon Norjalaisten tekemään tutkimukseen, on siinä monelle miettimisen aihetta. Ei tarvitse suorastaan karpata jos se sanana niin helvetisti pelottaa tai inhottaa. Mutta selkeästi jo puolittamalla hiilihydraatit nykysuosituksesta, saadaan selvästi terveyttä edistäviä tuloksia. Eikä siihen usein muuta tarvitse kuin jättää se leipä, makarooni ja peruna pois tai ainakin vähentää käyttö ihan minimiin. Ei sen pitäisi mahdottoman vaikeaa olla. Vaikeinta taitaa olla hyväksyä se että eläinrasvaa saa käyttää, se on eläimille ja ihmisille tarkoitettu.  Kasvirasva on kasveille ja esim. saranoiden voiteluun, johon se sopii siihenkin helvetin huonosti.

10 käskyä +2

Ensimmäiset kymmenen ovat lienee enemmän tai vähemmän tuttuja ja jos eivät ole niin ehkä olisi aika opetella. Tai sitten ei. Tutkitaan me vähän noita kahta seuraavaa koska ne liittyvät toisiinsa aika läheisesti.

11. Käsky: Älä selitä.

Ei ole ihan harvinainen juttu, että karppausta vastaan koitetaan käydä kaikenlaisella selittämisellä ja höpötetään vanhoja uskomuksia täytenä totena. Eikä siinä tietysti mitään jos oikeasti uskoo siihen mitä väittää mutta sen jälkeen kun tuo väittämä on kiistatta osoitettu perättömäksi, alkaa se tuon taivaallinen selittäminen. Koitetaan siskon kaiman kälyn asiantuntemukseen vedoten vielä vähän elätellä toiveita, että jospa se rasva on sittenkin viel ihan vähän vaarallista. Mutta kun ei ole, älä selitä.

12. Käsky: Älä valita vaan tee asialle jotakin.

Olemme tässä huomanneet että vhh:sta on ollut ihmisillä hyötyä aika monenlaisiin erilaisiin vaivoihin. Kipuihin, psoriasikseen, suolistovaivoihin ynm. on ihmiset saaneet uskomattoman paljon helpotusta juuri ruokavaliota muuttamalla terveellisempään suuntaan.

Nyt kun tällainen ystävä sattuu kohdalle joka vastaavista vaivoista jaksaa kerta toisensa jälkeen ruikuttaa, tulee aika helposti hänelle sanottua että kokeileppa vhh:ta / karppaamista kun siitä on moni muukin saanut apua. Vastaus on yleensä se että kaikkea on kokeiltu ja tää on kroonista ja tähän ei poppakonstit auta. Ei uskalleta edes kokeilla.

Ilmeisesti se kutina, särky tai vaiva ei ole vielä tarpeeksi paha kun ei olla valmiita siitä leivästä luopumaan. Lääkkeitä ollaan valmiita ottamaan purkista jos jonkinlaista merkkiä ja mallia mutta ruokavalio on pyhä lehmä ja sitä ei olla valmiita muuttamaan. Mieluummin valitetaan ja selitetään.

Liekkö näillä masokisteillä joku pakonomainen tarve saada olla sen rakkaan vaivansa kanssa kun siitä ei hennota luopua. Roikutaan kiinni kuin pieksevässä ukossa uskaltamatta ottaa se ensimmäinen askel parempaan. Onpahan ainakin joku varma aihe mistä voi ruveta tuttavaansa aina kiusaamaan kun sen sattuu näkemään. Ollaan kuin eläkeläismummot kaupan jonossa, kilpailemassa kovaan ääneen siitä kummalla on enemmän vaivoja ja parempi lääkitys.

Eli älä valita vaan tee asialle jotain. Tai sitten oot tekemättä mutta pidät turpas kiinni etkä selita.

Terveysruokaa

Meitä kuluttajia houkutellaan nykyään kaikenlaisilla terveys ja hyväksi sydämelle mainoslauseilla. En oikein ymmärrä miksi pitäisi tuhlata pennosensa "terveysruokaan". Minusta se lähellä tuotettu ja käsittelemätön ruoka on ihan parasta sekä terveydelle että sydämelle. Ei siihen tarvita mitään poppajuttuja ja ihmeellisyyksiä. Lähi sikalan possupihvi ja siitä samoilta kulmilta kotimaiset hyvät vihannekset niin ei kummempia terveys lisukkeita tarvita. Monesti tuntuvat olevan lähinnä sanahelinää. Korvataan hyvät rasvat hiilareilla ja lyödään "terveys" leima päälle.

Terveysruokien lisäksi meille tuputetaan rasvatonta ja vähärasvaista makkaraa. Huonosti ovat "muoti" villityksiä yritykset seuranneet. Esim. Kotivara kampanjoi "vältärasvaa" nimikkeellä erityisen vähärasvaista metwurstia. Kunnon proteiinipaukkua kun ei siinä ole hiilareita eikä enää rasvaakaan. Kyllä minusta metukkaan kuuluu rasvaa. Tuommonen leikkimetukka saa mun puolesta homehtua kauppaan.

Nyt kun syksy uhkaavasti lähenee on aika niille viimeisille grillipippaloille. Ei siksi etteikö myöhemminkin syksyllä tai vaikka talvella voi ihan hyvin grillata vaan siksi että viime talvena jo huomasin miten vähiin menee grillituotteet kaupoista talven ajaksi. Välillä tuntuu että eikö kukaan muu nauti talvella nuotiosta ja grillaamisesta. Täytynee varata talveksi grillattavaa pakkaseen. Haluan kyllä jatkaa grillikautta niin pitkälle talveen kuin se vaan on mahdollista. Pala lihaa ja aimo annos kasviksia - siitä ei sapuskat parane.

Terveysruuista tuli mieleen sekin että viime viikonloppuna sitten viimein testattiin tuo lasagne jossa makaronilevyt korvattiin kesäkurpitsalla. Osasin odottaa että se olisi hyvää, onhan sitä niin moni kehunut mutta kaikesta huolimatta se yllätti positiivisesti. Ei se maussa hävennyt yhtään perinteiselle makaronilevyistä tehdylle. Ilmeisesti oli muidenkin mielestä namia. Tarkkana sai olla ettei itse jäänyt ilman kun muksut hyökkäsivät osingoille. Vähähiilarista terveysruokaa parhaimmillaan:)

Tulipa tuossa viikko sitten oltua vihkiäisissä ja oli karppaajan unelma pippalot. Kakkukin oli karppia.. ruokatarjoilut lihaa ja kasviksia eikä mitään teollisesti käsiteltyjä eineksiä tai valmismoskaa muovipaketista. Hyvin tuntui karppiruoka maistuvan kaikille. Minulle se oli suoranainen hurmos päästä tuollaisen juhlapöydän ääreen. Sellanen jos mikä on sitä oikeaa terveysruokaa. Sitä josta ei tule sairaaksi syötyään toisin kuin monet "kevyt" tuotteet jotka ovat varmasti rasvattomia mutta rasittavat verensokeria siihen malliin että kevyttä niissä on vain lupaukset.

Statiini-huijaus

Ihan ensin herää kysymys, miksi "korkeaa" kolesterolia pitää alentaa. Korkean rajan on asettanut lääketehtaiden lobbaama lääkärikunta hatusta vetämällä. Varmuuden vuoksi tuota rajaa aina silloin tällöin säädellään, jottei lääkkeiden myyntikäyrät vaan käänny alaspäin. Eikä tuo kolesterolin raja ole ainoa mikä on päätetty lähinnä noppaa heittämällä, vastaavia "rajoja" on muitakin. Kun kaivelin tietoja aiheesta, en voinut välttyä ihmettelemästä sellaisia lausuntoja kuin "Yhden sydäntautioireen ehkäiseminen vaatii 150 potilaan lääkitsemistä". Siis mitä vittua. Miksi ne 149 potilasta sitten söivät niitä lääkkeitä. Eikö olisi riittänyt että se yksi syö joka oikeasti tarvitsi. Onko kenties jotakin päin persettä lääkkeiden määräämisellä sellaisille jotka niitä eivät oikeasti tarvitse. On nopeaa ja tehokasta katsoa että kolesteroli on yli 5 -> pistähän pilleriä poskeen. Eikö terveyskeskuslääkärin ammattitaito enää parempaan riitä?

Verisuonitautien tärkein aiheuttaja ei ole kolesteroli, vaan vapaat radikaalit, tulehdus verisuonissa ja omega-3-rasvahappojen puute, joka vaurioittaa solunsisäisiä mitokondrioita, sekä omega-6 rasvahappojen liika saanti joka aiheuttaa ja pitkittää kroonisia tulehduksia. Statiinit eivät helpota näitä tulehduksia paskan vertaa. Statiinit pyrkivät vain alentamaan kolesterolia samalle tasolle kuin on havaittu esim. syöpäpotilailla. Ihmettelen vain mistä on tullut käsitys että syöpää sairastavan alentuneet kolesteroliarvot ovat merkki terveydestä ja hyvästä kolesterolitasosta. Sellaisia arvoja kannattaa siis tavoitella. Ilmiö on sama kuin syömishäiriöisillä teinitytöillä. Tavoitellaan terveellisyyden nimissä jotakin joka on todellisuudessa juuri päinvastaista.

Tiesitkö, että puolella sydänkohtauksen saaneista ihmisistä kokonaiskolesteroli on viitearvoissa. Tammikuussa -09 Sachvevan työryhmä naulasi kolesteroliteorian arkkua oikein julmetun kokosilla nauloilla. Tutkimus oli sikäli merkittävä että tilaajana oli Amerikan Sydänliitto. Kokeessa selvitettiin veren kolesteroliarvot 136 905 sydänkohtauksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneilta potilailta. Heidän kaikki kolesteroliarvonsa olivat odotettua pienempiä, paljon alle amerikkalaisten keskiarvojen, ikä huomioon ottaen. Pohjois-Amerikassa kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,5 mmol/l. Ja sairaalaan joutuneilla noin 4,5. Tämä jo osoittaa että alhainen kolesteroli ei kerro itseasiassa mitään. Miksi siihen sitten pitää niin kovin lääkkeiden voimalla pyrkiä?

Kolesterolin alentamislääkkeet ovat tällä hetkellä maailman myydyin lääkeryhmä joten kyse on miljardi bisneksestä. Suomessa kolesterolin alentamislääkkeitä syö lähes 700 000 ihmistä. Lääkefirmat väittävät että noin 30% lääkkeen käyttäjistä hyötyy kolesterolilääkityksestä. Objektiivisesti katsottuna todellinen lukema on noin 0,2 prosentin luokkaa. Eli 2 ihmistä tuhannesta saa todelista hyötyä kolesterolilääkkeistä joka tarkoittaa että suomessa 1400 ihmistä saa niistä oikeasti hyötyä. Jos siis koko kolesterolilääkitys lopetettaisiin niin kävisikö sitten niin että nuo 2 ihmistä tuhannesta kuolisivat. Mutta kuinka moni niistä tuhannesta säästyisi jotka todennäköisesti kuolevat juuri statiinien aiheuttamiin ongelmiin. Kuolemantapauksia on raportoitu 90 luvulta lähtien. Ja kuinka moni muu on niistä saanut muita terveydellisiä ongelmia kuten lihasvaivoja, haimatulehduksen tai diabeteksen.

• Maailmalla on olemassa yli 900 tutkimusta, joissa todetaan statiineilla olevan vakavia haittavaikutuksia.
• Meta-analyysi, joka käsitti 41 000 henkilön potilastiedot 23 eri statiinitutkimuksesta havaitsi, että henkilöt joiden kolesteroliarvoja pudotetaan statiineilla, ovat alttiimpia syövälle.
• Turun yliopiston tutkimus osoittaa simvastatiinin (20 mg/vrk) muuttavan veren rasvahappojen tasapainoa epäedulliseen suuntaan mm. lisäämällä arakidonihapon osuutta 14 %. Arakidonihappo taas on eräs omega-6-rasvahapoista jotka pahentavat tulehduksia verisuonissa ja näin ollen nostavat merkittävästi sydän ja verisuonitautien riskiä. Kun lisätään statiinien käyttäjille vielä kasviöljyt, on arakdonihapon liikasaanti täydellinen.
• Statiinit heikentävät insuliiniherkkyyttä ja lisäävät siten insuliiniresistenssin (2-tyypin diabetes) riskiä. Diabetikolle statiinit ovat siis erityisen haitallisia koska he taistelevat jo muutenkin insuliiniresistenssin ja siitä aiheutuvien lukemattomien muiden oireiden kanssa.

On sanomattakin selvää että allekirjoittaneelle lääkärien on aivan turha tarjota minkään valtakunnan kolesterolilääkitystä. Tosin karppauksen myötä tarve koko lääkitykselle katosi vaikka tälläisen voin ja läskin mässäämisen pitäisi professorien ja tohtorien paskapuheiden mukaan nimenomaan kohottaa kolesterolia. Mielenkiintoiseta sekin että kyselyyni vastanneista 28,5%:lla kolesteroliarvot ovat parantuneet karpatessa. 65% ilmoitti ettei ole tutkittukaan tai ei ole muuttnut. Eli jos 28,5%:lla arvot parani ja 6,5%:lla arvot huononi, voitanee todeta että saldo on reilusti karppauksen puolella. Vastaajista osa tosin ilmoitti että vaikka kokonaiskolesteroli huononi, pahat rasvat paranivat ja hyvä kolesteroli nousi "liian" paljon.

Omia kokemuksia IV

Olipa kerran pikkuinen Koltta. Siitä on jo niin kauan ettei heppu itsekkään sitä aikaa muista. Se oli sellaista aikaa kun esimerkiksi vaatteita sai ihan tavallisesta kaupasta. Eli olisiko tuo ollut joskus 25 vuotta sitten.

Viime tiistaina kävin nimeltä mainitsemattomassa varasto-mallisessa tavaratalossa. Ja ostin ensimmäisen kerran neljännesvuosisataan housut itselleni. Siis löysin housut jotka mahtuivat vaikkei kyseessä ollutkaan kauppa erityisen lihaville tai pitkille miehille. Se nosti itsetuntoa aika hurjasti.

Eikä nuo housut olleet mikään yksittäiskappale jättikokojen jäännöserä hyllystä. Jos olisi ollut tarvetta, olisi siitä saanut farkut, hupparin ja takinkin samalla kertaa. Ihan sillä jätin kuitenkin ostamatta kun uskon vakaasti että olisivat kohta jääneet turhan isoiksi. Mutta pelkästään se että se on mahdollista tuntui tosi upealta. Ja hinnat poskettoman halpoja siihen verrattuna mitä niistä joutuu erikoisliikkeessä maksamaan.

Toinen jännä piirre on pian murrosikään saapuva autoni. Sille on tullut ilmeisesti jonkunlainen kasvuvaihe. Pituutta se on alkanut kasvamaan. Kuskin mahan ja ratin väli venyy uhkaavaa vauhtia. Ilmeisesti myös oviaukko on suurentunut koska siitä mahtuu sisään ja ulos ilman että tiivistenauhat pyrkii aina mukaan. Tekisi mieleni kirjoittaa merkin valmistajalle että onko tällainen kasvupyrähdys normaalia ja ennenkaikkea turvallista yli kymmenen vuotiaalle autolle.

Parempi puoliskoni, eli se joka meidän perheessä asioista päättää ja joka on antanut minullekin luvan sanoa että olen herra talossa, on yhteisen karppausaikamme kuluessa menettänyt saavutettuja linjoja uhkaavalla tavalla. Kun lasketaan että tämä pariskunta on laihtunut noin 70kg, tuli mieleeni että mitenköhän paljon tuo vaikuttaa auton polttoaineen kulutukseen... noin vuositasolla jos mekin 60-70 tuhatta km vuodessa pöristelemme noin kympin kulutuksella, sitä parempaa bensaa.

VHH tutkimukset

Monissa kirjoituksissani olen viitannut ja linkittänytkin erilaisiin tutkimustuloksiin, joita onneksi nyt internetin aikana on paljon helpompi löytää ja saada luettavakseen kuin koskaan aikaisemmin. Nyt kun alle kuukaudessa olemme tällä blogilla tavoittaneet yli 20000 käyntiä, ajattelin että tällainen aiheesta kiinnostunut lukijakunta varmasti tietää linkin jos toisenkin.

Yksin tämmöinen projekti on mahdoton riittävän kattavasti toteuttaa mutta teidän, blogia lukevien, myötävaikutuksella uskoisin sen hyvinkin mahdolliseksi. Koitetaan siis yhteisvoimin kerätä kaikki mahdollinen tutkimusmateriaali joka karppaukseen ja/tai vähähiilihydraattiseen elämäntapaan sekä diabetekseen ja muihin sairauksiin joita vhh:lla on parannettavissa tai hoidettavissa, yhteen tietokantaan. Laitetaan se niin karppaamista puoltaville kuin epäileville käytettäväksi ja hyödynnettäväksi.

Koska analyyttiseen ajatteluun kuuluu olla selvillä myös niistä faktoista jotka eivät tue omaa näkemystä, toivoisin että sellaisetkin linkit jotka eivät välttämättä tue näkemyksiämme tai pyrkivät osoittamaan täysin päinvastaista kuin toivomme, lisätään avoimin mielin. Haluan tässä suhteessä poiketa "arvostetuista" akateemikoista jotka eivät ylemmyytensä tunnossa ja ylpeyteen langenneina ota omia mielipiteitään tyrmääviä faktoja huomioon, joten olen kiinnostunut myös tuloksista, jotka pyrkivät todistamaan että karppaus on hidas harakiri.

Ei ole haitaksi vaikka samoja linkkejä tulee useampaankin kertaan, siivotaan sitten kokoelma kun materiaalia kertyy riittävästi sen yleisölle jakamista ajatellen. Joten jokainen rohekasti linkki talteen ja pienellä vaivalla mukaan kokelmaan.

Linkin lähettämiseen varatulle lomakkeelle pääset tästä.

Laitosruoka

Kouluruokaa käsittelevän kirjoitukseni yhteydessä tuli tämäkin aihe eteen. Ja jos osoittautui kouluruoka onnettomaksi paskaksi niin ei ole laitoksissa tarjottava zaisse juuri sen parempaa. Jopa kansanterveyttä omiin muroihin kusemalla jatkuvasti kampittava THL on tullut siihen tulokseen että laitosruoka ei ole mitenkään erityisen terveellistä. Ja kaiken kukkuraksi kuulemma käyttävät voitakin laitoskeittiöissä. No se olikin melkeinpä ainoa positiivinen seikka. Että sentään yrittävät saada makua ja terveellistä rasvaa joukkoon.

Kustannustehokkuus ja säästäminen, siinä ne laitosruoan kilpailutuksen tärkeimmät kriteerit. Suositukset tosin sanovat että terveellisyyden ja maunkin pitäisi olla jonkinlainen valintaperuste. No ainahan sitä voi toivoa vaikka karkkisadetta loppuviikoksi.

Jos ryhtyy netin välityksellä etsimään laitosruokaan liittyvää uutisointia, iskee silmään kaksi tyypillistä otsikkoa. Laatu on kehno ja iso osa tuodaan ulkomailta. Eikö muuten olekin hienoa että yhteiskuntakin näin tukee kotimaista tuotantoa. Herroille ja narreille iso kiitos, juuri näin se meidän talous paranee, kun ei kreikka ja portugali huoli ihan kaikkea niin viedään loput eurot johonkin Taka-Intiaan ja ostetaan vaikka lapsityövoimalla kasvatettua vehnää. Sitä kelpaa laitosruokalassa syöttää naama virneessä ja pitää takahuoneessa pingoa kuka noista reppanoista, jotka syövät, ensin koipensa oikaisee.

Jos olisikin niin että kaikissa kaupungeissa ja kaikissa laitoksissa olisi samanlainen tilanne, voisi päätellä että ongelma johtuu vain rahan puutteesta. Herrat ovat menneet säästöissään liian pitkälle. Mutta kuitenkin näistä lohduttomista lehmänpaskan syöttölöiden ohesta löytyy sitten aina muutamia keittiö jotka ovat onnistuneet tehtävissään, siitäkin huolimatta että suositukset ja materiaalin kilpailutus potkivat kiveksille joka välissä. Ainakin niiden mielestä jotka sitä ruokaa syövät. Sehän se kaiketi on se tärkein mittari.

No miksi nämä muutamat poikkeustapaukset sitten onnistuvat harmaata massaa paremmin. Väittäisin että se johtuu ihmisistä jotka siellä työskentelevät. Osa heistä tietää miten tehdään hyvää ruokaa. Ja heistä pieni osa tekee sitä maistuvaa ruokaa vaikkei se aina mene kaikkien suositusten mukaan. Ne, jotka sitä ruokaa syövät, ovat tyytyväisiä. Toivottavasti THL ei kyseenalaisella arvovallallaan hyökkää näitä voin ja kerman käyttäjiä vastaan, tai viimeisetkin hyvän ruoan rippeet katoavat niistä harvoista laitoksista missä sitä vielä on saatavilla.

Niissä paikoissa joissa maku on aivan perseestä, hehkutellaan sillä kun se on niin virallisten suositusten mukaista ja terveellistä. No siitä terveellisestä voidaan ensinkin olla montaa mieltä. Onhan se varmaan suositusten mukaista. Paljon on hyvää biodieselin raaka-ainetta eli rypsiä. Omega kuutoset jyllää ja tulehdukset nakertaa, kohta kela kiittää kun on pois rasittamasta. Hyviä paskaa lisääviä viljakuituja että on suolessa täytettä, ja vielä roima annos verensokeria maamiinan tavoin jytkyttävää hiilihydraattia. Maha on täynnä, suoli pulputtaa kuin rankki tynnyri ja hajut ja päästöt on sen mukaisia. Vähän turvottaa ja kiristää ja puristaa. Pitäisi varmaan actimälliä vähän ottaa että lähtisi kaasupallo mahasta. Tosin laitosruokailijoista iso osa jättää osan tästä moskasta syömättä.. jotkut jopa kokonaan kun tiedostavat ettei ole hyvä olo sen jälkeen. No olipas se taas terveellinen ateria. Kiitos kahvista, sokeri maistui hyvältä. Tosin näissä tapauksissa voi olla että elää pidempään kun EI syö sitä Mättöä joka kemiallisesti sijoittuu johonkin biohasardin ja ydinjätteen välimaastoon.

Luojan/Allahin/jonkun - kiitos, tätä ongelmajätettä ei enää saa syöttää sioille. (Tuskin se lisäainepommi kompostissakaan maatuu.) Muutenhan se kaikki moska päätyisi vielä meikäläisenkin lautaselle siinä kyljysten joukossa. Tosin entisvanhaan kun koulu- ja laitosruokien jämät sikalaan sai laittaa, oli se vielä kutakuinkin syötävää ruokaa nykyaikaiseen kasviöljyillä, aromivahventeilla, väriaineilla ja balsamointia edistävillä säilöntäaineilla höystettyyn verrattuna. Jos ajattelemme keskiverto vanhusta sairaalan petissä. Pitää olla perkeleen kova kuntonen ja terve hopeasiipi että vähänkään pidemmästä sairaalareissusta selviää sairastumatta ja ylipäätään hengissä.

Kouluruokaa käsittelevä tekstini.

CRP ja Kolesteroli

Maksa tuotta CRP:tä eli C-reaktiivista proteiinia akuuteissa tulehduksissa. Tulehdusten, bakteeri-infektioiden ja kudosvaurioiden yhteydessä CRP pitoisuus nousee veressä nopeasti, jo muutamassa tunnissa. Lievät tulehdukset ja virusinfektiot nostavat CRP:n tyypillisesti noin tasolle 10–50 mg/l, aktiiviset tulehdukset ja bakteeri-infektiot pitoisuuksiin 50 - 200 mg/l ja vakavat infektiot tai traumat tasolle >200 mg/l. CRP:n biologinen puoliintumisaika on 19 tuntia, joten tulehduksen rauhoituttua CRP-taso laskee nopeasti.

CRP-pitoisuuden merkittävää nousua tavataan mm. seuraavissa tiloissa: infektiot, reumakuume, nivelreuma, pahanlaatuiset kasvaimet, Crohnin tauti, kudossiirteen hyljintä, lymfooma, sydäninfarkti, akuutti haimatulehdus, palovammat sekä suuret luunmurtumat.

1990 luvulla on käyttöönotettu herkkiä CRP:n mittausmenetelmiä, joilla pystytään mittaamaan lievästikin koholla oleva CRP-pitoisuus, joka liittyy lisääntyneeseen aterotromboosin ja sepelvaltimotaudin riskiin eli se on ennustetekijä muun muassa sydäninfarktille, aivovaltimotukokselle ja perifeeriselle valtimosairaudelle.

Sydäninfarktin riski on eri tutkimusten mukaan suurentunut keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä, jos CRP-pitoisuus ylittää tason 2,1–3,6 mg/l. Erään teorian mukaan paikallinen, lievä krooninen tulehdus voi vaurioittaa verisuonten endoteelia ja aiheuttaa paikallisia verihyytymiä. Tätä tukee myös Sydänkirurgi ja tohtori Lundell todetessaan että kloesteroli muodostuu ongelmaksi vasta kun verisuonissa esiintyy kroonista tulehdusta. Samansuuntaiseen päätelmään on tullut myös Tanskalainen lääkäri Uffe Ravnskov sekä Ruotsalaiset tiedemiehet, sisätautiopin professori (emeritus) Lars Werkö, kirurgian professori (emeritus), Tore Schrestén ja elinsiirtokirurgian dosentti Ralf Sundberg.

Arkielämässä on ihan tyypillistä että lähes kaikkiin metabolisen oireyhtymän vuoksi tai seuraksena tehtyihin laboratoriokokeisiin kuuluu kolesteroliarvojen mittaaminen. Nyt kun tuo vääntö erilaisista rasvoista, maitotuotteista sekä karppaamisesta on kovasti kuuma kukkakaali (eikä mikään helvetin peruna), olisiko tarpeen ryhtyä johdonmukaisesti mittaamaan myös nuo herkän CRP:n tulokset. Ihan vaikka siltä varalta että nuo kolesteroliteorian kyseenalaistaneet tiedemiehet ja ammattilaiset olisivatkin oikeassa. Ei tarvitsisi sitten 10 vuoden kuluttua leuhutella tyhjiä housuja ja inistä että "ei ole tutkittua tietoa".

D2 - Hoito vs Parannus

Vuonna 1922, kanadalaiset Nobel voittajat, Banting, Best and Macleod, onnistuivat Toronton General Hospital’issa pelastamaan 14-vuotiaan diabeetikkotytön hengen insuliinilla. Eli Lilly sai lisenssin valmistaa tätä uutta ihmelääkettä, ja lääketieteellinen yhteisö paistatteli hyvin tehdyn työn loisteessa.

Vuonna 1933 alkoi kuulua huhuja uudesta, vakavasta diabeteksen muodosta. Tutkijoiden Joslyn, Dublin ja Marks tutkimustulokset julkaistiin American Journal of Medical Sciences lehdessä. Tutkimus, jonka otsikkona oli, "Studies on Diabetes Mellitus", selvitteli tätä epideemistä sairautta, joka näytti 1920-luvun alun diabetekselta, mutta johon tuo ihmelääke, insuliini, ei tehonnut. Insuliinihoito toisinaan jopa tappoi potilaan. Tämä uusi sairaus tuli tunnetuksi “insuliiniresistanttina diabeteksena” koska siinäkin ilmeni diabetekselle tyypillinen verensokerin kohoaminen, mutta se reagoi huonosti insuliinihoitoon. Monet lääkärit saivat huomattavia tuloksia hoitamalla tätä vaivaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Ruokavalion ja diabeteksen yhteyksistä saatiinkin paljon tietoa 1930- ja 40-luvuilla.

Vuonna 1950 lääketiede oppi mittaamaan seerumin insuliinitasoja. Selvisi että diabeteksestä poiketen potilailla oli poikkeuksellisen korkea insuliinitaso. Ongelmana oli se, että insuliini oli tehotonta. Sairaus oli tunnettu diabeteksena jo lähes 20 vuotta, se nimettiin vain II-tyypin diabetekseksi.

Jos lääketieteellistä näkemystä olisivat 1950- ja 60-luvuilla hallinneet 20 edellisen vuoden ruokavalioon liittyvät tutkimukset, olisi tätä diabeteksen muotoa pidetty parannettavana eikä pelkästään hoidettavana. 1950 pantiin kuitenkin alulle insuliinin tapaisen, tämän II-tyypin diabeteksen ongelmia ratkaisevan, uuden ihmelääkkeen etsintä. Tämä oli klassisen "oireiden hoitamisen" lääketieteellisen protokollan alku. Taitaa olla jokaisen II tyypin diabeetikon kuulema hokema terveyskeskuslääkäriltä. "Ei sitä voi parantaa". Lääketehtaan sekä lääkärin liiketoiminta kukoistaa ja potilas, vaikka hän ei parannu sairaudestaan, hän kokee oireidensa suhteen väliaikaisesti jotakin helpotusta. Lisäksi on tarpeellista painostaa ja vaientaa luonnollisia, tämän sairauden todella parantavia menetelmiä. Mitä tehokkaammin nämä keinot toimivat, sitä tehokkaammin niitä vaiennettaan ja niiden puolestapuhujat pitää vangita puoskareina. Eihän sellainen käy päinsä että on joku halpa, tehokas ja luonnollinen keino parantaa sairauksia. Sehän syö markkinat oireiden hoidolla rahastavilta.

Askel tämän epideemisen sairauden voittamiseksi on lopettaa uskominen niihin valheisiin, joiden mukaan ruokamme on turvallista, terveellistä ja ravitsevaa. Sairauden luonne määritellään elimistön kyvyttömyydeksi käyttää oikealla tavalla hyväkseen hiilihydraatteja. Siitä ja vain siitä tyypin II diabeteksessa on kyse. Sairauden merkittävin piirre on korkea veren glukoositaso. Tehoton insuliini ei pysty ruokailun jälkeen normalisoimaan veren glukoosipitoisuutta. Tehoton insuliini ei kuitenkaan poikkea millään tavalla tehokkaasta insuliinista. Tehottomuus johtuu siitä, että solut eivät reagoi siihen. Kyse ei ole insuliinissa itsessään olevasta viasta. Kyseessä on sairaus joka vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön kymmeniin triljooniin soluihin.

Kun insuliini sitoutuu solukalvojen reseptoreihin se käynnistää monimutkaisen biokemiallisen prosessin, saaden aikaan sen että glukoosin siirtoon erikoistuneet molekyylit siirtyvät solukalvon sisäpinnalle. Solukalvolla ne siirtyvät erityisille solukalvon alueille, kaveoleihin. Näillä alueilla ollessaan ne – biokemiallisten reaktioiden seurauksena – tunnistavat ja koukkaavat glukoosimolekyylejä ja siirtävät ne solun sisään endosytoosina tunnetun prosessin avulla. Solun sisällä mitokondriot polttavat tämän glukoosin tuottaakseen solun toimintoihin tarvittavaa energiaa. Monet näihin glukoosi- ja insuliini- polkujen toimintoihin osallistuvista molekyyleistä ovat lipidejä, toisin sanoen, rasvahappoja.

Terve plasmasolukalvo on glukoosin suhteen aktiivinen toimija sisältäen komponentteja, jotka rakentuvat cis-tyyppisistä omega-3 rasvahapoista. Nämä tekevät kalvosta suhteellisen joustavan ja liukkaan. Näiden rasvahappojen krooninen, ravintoperäinen puute aiheuttaa sen että solukalvojen komponentit korvautuvat trans-rasvahapoilla ja lyhyitä ja keskipitkiä ketjuja sisältävillä tyydyttyneillä rasvahapoilla. Nämä korvikkeet tekevät solukalvoista jäykempiä ja tahmeampia ja ne estävät glukoosin kuljetusjärjestelmän toiminnan.

Vääristyneen Omega-6 / Omega-3 saannin myöt GLUT4 siirtäjien liike vähenee, solunsisäinen biokemia muuttuu ja glukoosi jää verivirtaan ja pysyy kohonneella tasolla. Toisaalla elimistössä haima tuottaa liikaa insuliinia, maksa muuntaa liiallisia sokerieita rasvoiksi, rasvasolut varastoivat itseensä liiallisia rasvamääriä, elimistöön keräytyy virtsahappoja, solujen energiatasot ovat riittämättömät elimistön toiminnoille ja koko sisäeritysjäejestelmän toiminnat vääristyvät. Lopulta haiman toiminta pettää, kehon painonhallinta romahtaa ja syntyy diabetes-kriisi. Nykytietämyksen valossa olisi sopivampaa määritellä II-tyypin diabetes elimistön kyvyttömyydeksi käyttää oikein "terveellisiä" öljyjä ja teollista rasvaa.

En edes viitsinyt tutkia mikä on suomalaisten "asiantuntijoiden" suositus Omega kutosille mutta katselin että maailmalla sitä pitäisi saada enintään noin 6700mg vuorokaudessa. 2/3 siitä tulee ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Kun lasketaan päälle muut lähteet niin taitaa aika herkästi kasvirasvan käyttäjä ylittää nuo määrät vuorokaudessa, jopa moninkertaisesti. Jatkuva yletön kutosten liikasaanti verrattuna kolmosiin edesauttaa tulehduksia. Eipä ihme että ihmisillä on jatkuvasta kaikenlaista vaivaa ja ongelmia. Kuten jo useamman kerran olen sanonut, rypsi sopii loistavasti polttoaineeksi - moottoreihin. Kuka hullu tuommosta kukkaa söisi sellaisenaan. Onko sitten mitään järkeä nauttia sitä "tiivisteenä". Ei mehutiivistettäkään ole tarkoitus juoda laimentamatta. Maissi-, auringonkukka-  ja soijaöljy ovat tuossa suhteessa vielä järkyttävämpää myrkkyä. Mutta niitä pitäisi lapata naamariin kun ne on niin terveellisiä ja monesti tyydytettyjä... vai mitä se nyt oli.

Toisen maailmansodan aikaan nuo kasvirasvat löivät itsensä läpi kun voista oli monissa maissa huutava pula. Eikös ne lihavuus ja diabetes ongelmatkin sieltä -50 luvulta juontaneet juurensa. Kumma kun näitä merkillisiä yhteensattumia putkahtelee kerta toisensa jälkeen. Jos jokaisesta ravintosuosituksiin liittyvästä sattumasta saisi euron, ei tarvitsis kohta päivätöissä käydä.

Virallinen lääketieteellinen hoito on pitäytyä nykyisissä ravitsemussuosituksissa ja lääkitä oireita suun kautta otettavilla hypoglykeemisillä aineilla ja/tai insuliinilla. Tämä hoito, joka on välttämätön I-tyypin diabeetikkojen elossa pysymiselle, on tietenkin erittäin kyseenalainen II-tyypin diabeetikkojen hoidossa. On tärkeää panna merkille ettei insuliini eikä mikään suun kautta otettavista hypoglykeemisistä aineista paranna millään tavalla minkään tyypin diabetesta. Mikään näistä lääketieteellisistä strategioista ei tähtää glukoosia toimintojensa energiaksi tarvitsevien solujen glukoosin-oton normalisointiin. Tämän virallisen lääketieteellisen hoidon prognoosi on alati lisääntyvä kyvyttömyys ja varhainen kuolema sydämen tai munuaisten tai jonkin muun vitaalisen elimen toiminnan loppumiseen.

Vaihtoehtoiset hoidot ja prantaminen

Nykyään on olemassa tehokkaita vaihtoehtoisia hoitoja, jotka jopa parantava II-tyypin diabeeteksen, joita on noin 95% diabeetikoista. Tehokkaiden vaihtoehtoisten hoitomuotojen päämääränä on palauttaa elimistön oman verensokeria kontrolloivan järjestelmän toiminta. Juuri tämän mekanismin pitkäaikainen virheellinen toiminta aiheuttaa monet niistä vaikeista oireista, jotka ovat lääketeollisuudelle eiryisen tuottoisia. Ilmeisesti tästä syystä väitetään ettei II tyypin diabetestä voi parantaa. Ihmettelen vain miksi ei voi. Onko siellä solutasolla todettu niin peruuttamattomia vaurioita ettei solut enää koskaa kykene suoriutumaan tehtävistään niinkuin oli tarkoitus. Paskapuhetta kaikki tyynni. Soluilla on kyky uusiutua ja lopettamalla sen solun kiusaamisen bio-dieselillä, sillä on edes mahdollisuus korjautua.

Virheellisen verensokerin kontrollijärjestelmän korjautuminen saadaan aikaan yksinkertaisesti korvaamalla kaikki rasvahappoiltaan vinksallaan olevat rasvat ja rypsiöljyt puhtailla, terveellisillä, hyvää tekevillä rasvoilla ja öljyillä kuten voilla, kookosöljyllää, oliiviöljyllä ja puhtaillaa eläinrasvoilla. Lukekaa tuoteselosteita; älkää käyttäkö halpoja roskaöljyjä silloinkaan kun niitä on valmisruoissa tai ravintoloiden tarjoamissa ruoissa. Vähennetään tolkuttomaksi riistäytynyttä hiilihydraateilla ja tärkkelyksellä ellostelua.

Vähentäkää ja lopettakaa asteittain, lääkärin tai diabeteshoitajan valvonnassa, kaikkien suun kautta otettavien hypoglykeemisten lääkkeiden ja niiden mahdollisten sivuvaikutusten käyttöön annettujen lisälääkkeiden käyttö. Aktivoikaa luonnollinen verensokerin kontrollijärjestelmä syömällä aterioita (jotka sisältävät myös kuitupitoisia aineita kuten kasviksia), liikkumalla säännöllisesti ja välttämällä kaikenlaista sokeria (hiilihydraatteja) ja käyttämällä harkiten ainoastaan myrkyttömiä makeutusaineita. Korvatkaa hiilihydraateista saatava energia hyviksi todetuilla eläinrasvoilla. Nälkäkin pysyy pois pidempään ja verensokerin kontrollijärjestelmä saa aikaa parantua. Pitäkää verensokeristanne kirjaa ja pitäkää hoitokirjaa kaikesta mitä teette.

Kun verensokeri on asettunut normaalille tasolle, haima lopettaa asteittain ylettömän insuliinin tuotantonsa. Tämä vaihe kestää tyypillisesti hieman kauemmin ja tätä voidaan seurata lääkärin lähetteellä tehtävillä laboratoriokokeilla insuliinipitoisuuksien määrittämistä varten. On hyvä odottaa pari kuukautta verensokerin normalisoitumisen jälkeen ja tarkistuttaa insuliinitaso. Kroonisesti kohollaan olleen glukoositason aiheuttamat verisuonivauriot parantuvat normaalisti itsestään, ilman tehostettuja ponnistuksia. Retinopatiat (verkkokalvovaivat) ja esimerkiksi perifeeriset neuropatiat parantuvat yleensä itsestään. Jos munuaisten peruskerroksessa olevat ohuet kapillaarit alkavat veren korkeasta glukoosipitoisuudesta johtuen, vuotaa, munuaiset kompensoivat tätä muodostamalla vuotokohtiin arpikudosta. Tämä arpikudos jää jäljelle vielä senkin jälkeen kun diabetes on parantunut. Tästä syystä munuaisvaurioiden ei uskota parantuvan itsestään. Tästäkin on tosin alustavissa kokeissa saatu poikkeavia tuloksia tutkittaessa ketoosin vaikutusta solujen uusiutumisen nopeuttajana. Testihiirillä, vaikkeivät ihmiseen verrattavia olekkaan, geneettisesti aiheutettu munuaisvaurio parantui ketoosissa alle 60 vuorokaudessa toisin kuin verrokeilla jotka eivät olleet ketoosissa. Alustavasti lupaavaa tietoa luonnon keinoista hoitaa itse sairauksia jos siihen annetaan mahdollisuus.

Ne, jotka toimivat nopeasti sairauden varhaisen havaitsemisen jälkeen, paranevat helpommin. Niiden parantuminen, jotka ovat sairastaneet useampia vuosia, saattaa venyä vuosiksi. On siis hyvä syy kääntää sairauden kulku mahdollisimman nopeasti heti sen varhaisen toteamisen jälkeen.

Viitteitä ja lainauksia tekstiin olen ottanut Thomas Smith:in kirjoituksista. Hän on vastahakoinen lääketieteen tutkija, jonka oli pakko parantaa oma diabeteksensa kun kävi ilmi että hänen lääkärinsä eivät halunneet tai eivät osanneet parantaa häntä. Hän on julkaissut menestyksekkän diabetes-tutkimuksensa tulokset oma-apu käsikirjassaan, Insulin: Our Silent Killer, joka on ensisijaisesti kirjoitettu maallikoille, mutta jota myös lääketieteen harjoittajat arvostavat laajasti. Tämä käsikirja antaa yksityiskohtaiset tiedot II-tyypin diabeteksen parantamisen eri vaiheista ja kuvaa myös I-tyypin parantamiseksi tehtyä työtä.

Viitteet:

• National Center for Health Statistics, "Fast Stats", Deaths/Mortality Preliminary 2001 data
• Dr Herbert Ley, in response to a question from Senator Edward Long about the FDA during US Senate hearings in 1965
• Eisenberg, David M., MD, "Credentialing complementary and alternative medical providers", Annals of Internal Medicine 137(12):968 (December 17, 2002)
• American Diabetes Association and the American Dietetic Association, The Official Pocket Guide to Diabetic Exchanges, McGraw-Hill/Contemporary Distributed Products, newly updated March 1, 1998
• American Heart Association, "How Do I Follow a Healthy Diet?", American Heart Association. National Center (7272 Greenville Avenue, Dallas, Texas 75231-4596, USA), www.americanheart.org
• Brown., J.A.C., Pears Medical Encyclopedia Illustrated, 1971, p. 250
• Joslyn, E.P., Dublin, L.I., Marks, H.H., "Studies on Diabetes Mellitus", American Journal of Medical Sciences 186:753-773 (1933)
• "Diabetes Mellitus", Encyclopedia Americana, Library Edition, vol. 9, 1966, pp. 54-56
• American Heart Association, "Stroke (Brain Attack)", August 28, 1998, www.amhrt.org/ScientificHStats98/05stroke.html; American Heart Association, "Cardiovascular Disease Statistics", August 28, 1998, www.amhrt.org/Heart_and_Stroke_A_Z_Guide/cvds.html "Statistics related to overweight and obesity", http://niddk.nih.gov/health/nutrit/pubs/statobes.htm; http://www.winltdusa.com/about/infocenter/ healthnews/articles/obesestats.htm
• "Diabetes Mellitus", Encyclopedia Americana, ibid., pp. 54-55
• The Veterans Administration Coronary Artery Bypass Co-operative Study Group, "Eleven-year survival in the Veterans Administration randomized trial of coronary bypass surgery for stable angina", New Eng. J. Med. 311:1333-1339 (1984); Coronary Artery Surgery Study (CASS), "A randomized trial of coronary artery bypass surgery: quality of life in patients randomly assigned to treatment groups", Circulation 68(5):951-960 (1983)
• Trager, J., The Food Chronology, Henry Holt & Company, New York, 1995 (items listed by date)
• "Margarine", Encyclopedia Americana, Library Edition, vol. 9, 1966, pp. 279-280
• Fallon, S., Connolly, P., Enig, M.C., Nourishing Traditions, Promotion Publishing, 1995; Enig, M.C., "Coconut: In Support of Good Health in the 21st Century", www.livecoconutoil.com/maryenig.htm
• Houssay, Bernardo, A., MD, et al., Human Physiology, McGraw-Hill Book Company, 1955, pp. 400-421
• Gustavson, J., et al., "Insulin-stimulated glucose uptake involves the transition of glucose transporters to a caveolae-rich fraction within the plasma cell membrane: implications for type II diabetes", Mol. Med. 2(3):367-372 (May 1996)
• Ganong, William F., MD, Review of Medical Physiology, 19th edition, 1999, p. 9, pp. 26-33
• Pan, D.A. et al., "Skeletal muscle membrane lipid composition is related to adiposity and insulin action", J. Clin. Invest. 96(6):2802-2808 (December 1995)
• Physicians' Desk Reference, 53rd edition, 1999
• Smith, Thomas, Insulin: Our Silent Killer, Thomas Smith, Loveland, Colorado, revised 2nd edition, July 2000, p. 20
• Law Offices of Charles H. Johnson & Associates (telephone 1 800 535 5727, toll free in North America)
• American Heart Association, "Diabetes Mellitus Statistics", www.amhrt.org
• Shanmugasundaram, E.R.B. et al. (Dr Ambedkar Institute of Diabetes, Kilpauk Medical College Hospital, Madras, India), "Possible regeneration of the Islets of Langerhans in Streptozotocin-diabetic rats given Gymnema sylvestre leaf extract", J. Ethnopharmacology 30:265-279 (1990); Shanmugasundaram, E.R.B. et al., "Use of Gemnema sylvestre leaf extract in the control of blood glucose in insulin-dependent diabetes mellitus", J. Ethnopharmacology 30:281-294 (1990)
• Smith, ibid., pp. 97-123
• Many popular artificial sweeteners on sale in the supermarket are extremely poisonous and dangerous to the diabetic; indeed, many of them are worse than the sugar the diabetic is trying to avoid; see, for example, Smith, ibid., pp. 53-58.
• Walker, Morton, MD, and Shah, Hitendra, MD, Chelation Therapy, Keats Publishing, Inc., New Canaan, Connecticut, 1997, ISBN 0-87983-730-6

Kouluruoka

Oletteko koskaan törmänneet lauseeseen "se on maksutonta, älkää valittako siitä". Varmaan lähes jokainen on sen joskus kuullut tai lukenut. Se on lapselle maksutonta. Muttei se tarkoita sitä etteikö me jokainen veronmaksaja osallistuta sen kustantamiseen - eli me sen maksamme. Ihan päätön ajatus että sellaista ei saa kritisoida mikä verovaroin kustannetaan.

"Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat myös säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. - Riittävä, terveellinen ja ennen kaikkea maukas kouluateria kiireettömästi nautittuna on enemmän kuin pelkkää ravintoa – se on nautinto, joka lisää koulussa viihtyvyyttä" sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen.

Jos sen pitää olla maukasta niin miksi yleisin kommentti kouluruuasta, niiltä jotka sitä syövät, on "mauton". No siksi tietysti ettei sitä saa juurikaan maustaa että se varmasti sopii kaikille. Siitä ajasta kun itse olin kouluruuan uhri, on jo hetki vierähtänyt mutta mieleen jäi monet keskustelut joissa harmiteltiin sitä kun kouluruoka on mautonta. Ja omilta lapsilta saadun tiedon perusteella ei asia ole muuttunut miksikään. Koulu ruoka on edelleen virallisterveellistä hiilari+tärkkelys mättöä joka ei maistu juuri miltään. Näin toteutetaan opetushallituksen maukas kouluateria.

Onneksi se on halpaa. Se on toteutunut kaiken muun varjolla. Murhamiehille tarjotaan vankilassa kalliimmat ja olettaisin paremmat eväät kuin lapsille. Tuntuu olevan tusina erilaisia lähteitä mutta kouluruoka maksaa noin 60-90snt per vaahtosammutin. Halvalla saa mutta yhä useampi lapsi jättää kouluruuan syömättä mauttomuuden tai pahan maun vuoksi ja sen aterian ravintoarvo on silloin tasan 0.

Maaliskuussa Taloussanomat uutisoi kouluruuasta ja parin asiantuntijan voimin arvioivat kouluruuan laatua ja sisältöä. Mikroskoopin alla ole "Kermaporsas" joka äkkiseltään kuulostaa kyllä ihan hyvältä. Totuus onkin sitten taruakin ihmeellisempää, 40 eri ainesta sisältävää sekametelisoppaa. Nimestä voisi päätellä että se sisältää kermaa, possua ja mausteita mutta näin ei todellisuudessa olekkaan. Esimerkiksi natriumbentsoaatti on säilyvyyttä lisäävä aine, joka aiheuttaa lapsille allergiaa ja yliherkkyyttä. Miksi päivän aikana tarjoiltavaan kouluruokaan täytyy lisätä säilyvyyttä lisääviä aineita? Eikö se ruoka säily sieltä keskuskeittiöstä koululle saakka?

"Viikon ruokalistalta on vaikea löytää ruokaa, jonka raaka-aine ei olisi peruna tai vehnäjauho. Peräti 30 prosenttia oppilaista ei enää syö kouluruokaa. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, ettei kouluruoan maku ole kohdallaan". Asiantuntija kiteytti arvionsa aika hienosti: "En tarjoaisi näitä lapsilleni. Esimerkiksi tuo kermaporsas on aivan hurja kemiallinen kakku."

Jos vanhemmat ovat todenneen vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan terveellisempi vaihtoehto ja haluaisivat lapsiensa myös noudattavan sitä, ollaankin sitten ihan toisenlaisen ongelman edessä. Turha on mennä koululle vaatimaan tällaista vaihtoehtoa tarjottavaksi, eikä siinä sinänsä mitään ihmeellistä. Jos siihen tuosta vain suostuttaisiin niin sitten voisi vaatia lähes mitä tahansa ruokavaliota joka päähän juolahtaa joten ei ole karppaajat siinä mitenkään erikoisasemassa. Poikkivirallinen mikä poikkivirallinen, olkoon sitten miten paljon hyvänsä terveellisempi kuin se mitä noudatetaan.

Eli onko sitten ainoa vaihtoehto laittaa lapselle eväät matkaan sellaisina "harvinaisina" päivinä kun kouluruoka on tehty perunasta, pastasta tai riisistä. Taitaa se käytännössä olla. Tosin sittenhän se ravitsemuksellinen ja sosiaalinen tapakasvatuskin jää siinä saamatta. Opettele vaan hiljaa nurkassa evääsi syömään kun et valtavirtaan taivu.

Sairauden, allergian tai uskonnollisen vakaumuksen johdosta on mahdollisuus saada ateria joka täyttää vaadittavat kriteerit. No nyt kun me karppaajat olemme uskonnollisia kiihkoilijoita niin eikös se tarkoita sitä että vakaumuksemme johdosta meidän lapsille ei tarvitse hyväksyä hiilihydraatti-tärkkelys-rypsi paskaa vaan on oikeus sitten terveellisempään vaihtoehtoon.

Minä ainakin nuo virallisen paskan syöneenä ja siitä aiheutuneet ongelmat kärsineenä olisin ihan valmis ilmoittamaan koululle että minun lapsille ei tarvitse tätä tietä viitoittaa. Siitä ei mitään hyvää seuraa. Meidän "uskonnollinen" vakaumus ei salli hiilihydraatteja enempää kuin 20% ateriasta. Se ei myöskään salli perunaa, riisiä, pastaa, rypsi- ym. biodiesel raaka-aineita eikä viljatuotteita. Olisipa kiva tietää miten tämä yhtälö onnistutaan koulussa ryssimään. Lisäksi uskonnollinen vakaumuksemme edellyttää että ruoka on maustettu asianmukaisella tavalla, luonnollisilla lisäaineettomilla mausteilla kuten pippurilla ja suolalla. Ruuan tulee sisältää riittävästi eläinrasvaa lapsen päivittäistä energian tarvetta ja jaksamista silmällä pitäen.

Tähän asiaanhan EI ole odotettavissa mitään parannusta niin kauan kun viralliset suositukset ovat mitä ovat. En osaa sanoa että miten asiaan vaikuttaisi jos yhä useamman lapsen vanhemmat alkaisivatkin laittamaan eväät kouluun ja ilmoittaisivat että kouluruokaa ei huolita. Todennäköisesti opetushallitus olisi vain tyytyväinen kun kustannukset laskisivat entisestään.

On kyllä pistänyt mietityttämään kun näitä terveysasioista on tässä tonkinut juurta jaksaen että mikä se todellisuudessa sille omalle lapselle onkaan hyväksi ja mikä ei. Näitä on nimittäin nyt tullut kaiveltua huomattavasti enemmän kuin blogin kirjoitukset antavat ymmärtää. Julki on ehditty kirjoittamaan vasta pieni pintaraapaisu siitä kaikesta mitä olen oppinut ja saanut selville. Aika ei yksinkertaisesti riitä sitä kaikkea pukemaan tekstiksi kuin vähän kerrallaan. Ja vielä enemmän on vielä työn alla asioita jotka kaipaavat lisää tietoa.

Kyllähän sitä kuitenkin haluaisi että omat muksut saisivat itseä paremmat lähtökohdat. Ei tarvitse sitä isän kokemaa läskin diabeetikon elämää lasten itse testata.

Magnesium

"Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Sitä on elimistössä 20–28 grammaa. Puolet magnesiumista on solujen sisällä ja lähes puolet sitoutuneena luustoon. Veressä elimistön magnesiumista on vähemmän kuin 1 %. Veriplasman magnesiumpitoisuus (viitearvot) on 0,7–1,0 mmol eli 17–24 milligrammaa litrassa.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa (0,35 grammaa) ja naisilla 280 milligrammaa (0,28 grammaa). Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista." Eli karppaajalla on vähän vähemmän noita lähteitä normi pulliaiseen verrattuna.

Joku saattoi jo ihmetellä että mitä helvettiä se Koltta nyt tommosesta alkaa sössöttämään kun karppaamisesta sen pitäs päätään aukoa. No on tähänkin ihan syy ja omakohtaista kokemusta.

Normaalisti ihminen saa tota magnamömmöä ravinnosta ihan riittävästi ja sen puutos on aikas harvinainen. Mutta sitä poistuu esim. nesteenpoistolääkityksen yhteydessä normaalia enemmän. Ja mitä ilmeisimmin sama reaktio tapahtuu kun ryhdytään karppaamaan ja alussa sitä nestettä lorahtaa pihalle niinkun sillä entisellä rouvalla linnanmäen vonkaputouksessa... penkille lotisi. Silloin saattaa käydä niin että tulee vajetta magnesiumista. Voipi vähän suonta vetää ja paikkoja kolotella ilman mitään syytä.

Ja siihen tuntuu hyvin auttavan magnesium. Tästäkään, niinkun nyt juuri mistään ihmisten itse hyväksi havaitsemasta asiasta, ei taida sen kummempaa tutkimusta löytyä, mutta käytäntö on osoittanut että niin suonenvetoihin, kuin noihin karpin alussa tuleviin juilimisiin ja kipuihin on magnesium ollut vallan mainio lääke.

"Magnesiumin puute saattaa ilmetä esimerkiksi lihaskramppeina, suonenvetona ja väsymyksenä, josta voi seurata hermostuneisuutta, stressipäänsärkyä, keskittymisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta. Tällöin magnesiumin lisäys voi olla tarpeen."

Sitä liikasaantiakin on turha pelätä jos sitä ei rupea ihan purkki tolkulla naamaansa mättämään. Kyllä se kusen mukana tulee ulos, ja jos ei tule niin sitten on jotakin muutakin pahasti vialla. Eli mee nyt jo ihmeessä sinne lääkäriin jos et muuta keksi.

Tilastoja I

Suurkiitos kaikille tähän mennessä karppaamista koskevaan kyselyyn tietonsa lähettäneille. Alku tuntuu lupaavalta. Keräsin tähän vähän tietoja vastausten pohjalta ja saavat luvan olla päteviä koska virallisia tahoja ei tunnu tällaisten asioiden tutkiminen kiinnostavan. Ovat enemmän keskittyneet margariinin ja insuliinin markkinointiin tai muuten vain puristelevat kiveksiään toimistoissaan. Päivitän näitä tietoja pikkuhiljaa kun palautteen määrä kasvaa.

Tähän mennessä vastaajista 80% on naisia, kaikkien vastaajien keski-iän ollessa 37 vuotta. Keskiverto karppaajalla on noin puolitoistavuotta karppaamista takanaan ja painoakin on tuona aikana tippunut noin 15kg. haitari on varsin laaja vasta aloittaneista jo vuosikausia karpanneisiin ja normaalipainoisena aloittaneista, yli 30 kiloa saavutettuja linjoja taistelussa menettäneisiin.

Diabeetikkojen osuus on 12%, muita terveystietoja tuli kohtalaisen vähän joten on otettava huomioon tuloksissa ne joilla on ollut hyvä kolesteroliarvot jo aloittaessaan sekä ne joilta niitä ei ole koskaan tutkittu. tästäkin huolimatta yli 30% ilmoitti kolesteroliarvojen parantuneen karppauksen aikana. Samoin verenpaine on parantunut liki 40% vastaajista. 58% vastaajista on sitä mieltä että vatsan ja/tai suoliston ongelmat ovat vähentyneet tai kadonneet kokonaan.

Muita huomionaravoisia positiivisia kokemuksia joita ei erikseen kysytty joten jokainen ei varmasti osannut niitä vastatakkaan olivat erilaiset säryt (nivel, lihas ja pää) helpottaneet (38%), iho-ongelmat (27,5%), parempi jaksaminen (42%), parantunut unen laatu (25%) ja Ientulehdus / hammaskivi (13%) vastaajista. Nämä olivat siinä mielessä mielenkiintoisia että noinkin moni asian mainitsi vaikka sitä en erikseen kysynyt. Erilaisia yksittäisiä positiivisia kokemuksia onkin sitten iso lista.

Negatiivisia puolia kysyin myös. Lista olikin huomattavasti pienempi ja ainoa silmiinpistävä mutta ei odottamaton harmi oli odotettavastikkin: Muiden kielteinen tai paheksuva asenne. Sen koki negatiiviseksi kokemukseksi 91% vastaajista. Toiselle sijalle kiipesi kauheasti mediassa kohua herättänyt alkuvaiheen ummetus jota on kokenut huikeat 3,2% vastanneista. Olisin kuvitellut että jos ummetus on niin suuri ongelma karppaajille kuin media antaa ymmrätää, olisi tuo lukema ollut edes vähän suurempi. Yhdellä vastaajalla oli esiintynyt ummetusta myöhemminkin karpatessaan.

Eihän tämä mikään tieteellinen testi ole, mutta kyllä minua hämmästyttää suuresti se miten paljon karppaamisesta on ollut ihmisille hyötyä ja miten vähän siihen itse asiassa liittyy ongelmia jotka koetaan oikeasti negatiivisiksi puoliksi. Oletin kuitenkin että sitä negatiivistakin sanottavaa olisi ollut enemmän. Tietysti kysely olisi pitänyt laajentaa myös henkilöihin jotka syystä tai toisesta ovat lopettaneet karppaamisen. Mutta tuskinpa heitä blogini juuri kiinnostaa.

Kuten jo mainitsin, lisään tämän tekstin myös kiinteiksi sivuiksi tuonne valikkoon ja sinne päivitämme sopivin väliajoin ainakin nuo numerotiedot ja mikäli uutta ja merkittävää ilmenee niin sitten lisätään tietoja.

Kela & työkyvyttömyys

Tämä ei liity niinkään varsinaisesti karppaamiseen vaikka lopuksi sitäkin tutkailemme, vaan ihan jokaiseen työssäkäyvään mahdollisesti jossain vaiheessa elämää jos kaikki ei menekkään ihan nappiin ja putoa saappaat jalassa tai päädy auvoiseen vanhuuseläkkeeseen. Onneksi eläkkeenhakeminen ei ole vielä luultavasti vuosiin tai vuosikymmeniin minulle ajankohtaista, vaikkakin välillä terveys alkoi näyttämään siltä että hauta tulee nopeammin kuin edes puhe eläkkeen hakemisesta. Sen sijaan tuttavapiirissä ja sukulaisissa on useita sairaseläkkeellä olevia sekä päätöstä odottavia. Näistä kokemuksista on keskusteltu jonkin verran.

Sairaseläkkeen tai oikeammin kai pitäisi sanoa työkyvyttömyyseläkkeen tarkoitus on korvata "pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetys". Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18 - 62-vuotiaalle työntekijälle tai yrittäjälle, joka täyttää eläkkeen saamisen edellytykset. Ammatillinen kuntoutus on kuitenkin aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena määräajaksi silloin, kun eläkkeenhakijan työkyvyn oletetaan palaavan hoito- tai kuntoutustoimenpitein. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.

Keskityn tässä näihin hakijoihin, joiden työkyvyn ei ole hoitavien lääkäreiden mukaan oletettavissa palautua tai on käytännössä mahdotonta palautua. On pikkuhiljaa alkanut oikeasti ihmetyttämään Kelan ja hakemuksen tarkastava, päätökseen olennaisesti vaikuttavan läärin lausunnot ja toiminta. Ihan ensimmäiseksi minulle tulee mieleen että tämä lääkäri, joka potilasta näkemättä pystyy hakemusta puoltaneen lääkärin antamien tietojen pohjalta, täysin hoitavan lääkärin diagnoosin vastaisesti, järjestelmällisesti toteamaan ettei hakija ole vielä eläkekunnossa vaan yritetään kuntouttaa työelämään, hänen täytyy olla jonkinlainen kaikkivoipa henki tai muu vastaava olento tuhannen ja yhden yön tarinoista. Jos hän nyt on henkilö ollenkaan.

Otetaan ensimmäinen esimerkki. Monta kymmentä vuotta työelämässä ollut ahkerana pidetty mieshenkilö, jolla on reuma sekä selkärangan rappeuma. Sairasloma on jatkunut vuosi tolkulla. Kuntoutuksessakin on käyty annettujen ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Aamu alkaa särkylääkkeellä että kykenee aamukuselle. Yhtäjaksoinen istuminen tai seisominen on mahdotonta kivuista johtuen. Kelan vastaus eläkehakemukseen oli että kuntoutetaan, jospa se tuosta vielä paranee työkykyiseksi.Reuma ja selkärangan rappeuma aiheuttaa sellaisen yhtälön että parannuskeinoa ei ole olemassakaan. Lääkärikin sen varmaan varsin hyvin tiesi. Lisäksi oli tiedossa että useista kuntoutukista huolimatta tilanne ei parantunut vaan kunnon huononeminen etenee oletettavalla tavalla. Tästä kaikesta huolimatta asiantuntijalääkäri sitten päätti ensimmäisen hakemuksen perusteella että odotellaan jos tämä vaikka paranee työkykyiseksi. Ilmeisesti ongelmaahan ei ole jos kyseessä olisi puolijumala tai kaikkivoipa pullonhenki. Mutta kun nyt oli kyseessä ihan tavallinen kuolevainen suomalainen mies. No ensimmäinen hakemus oli kielteinen ja toisella hakemuksella eläke sitten heltisi. Eihän se kipuja poistanut eikä helpota liikkumista yhtään mutta auttaa sekin sen verran ettei kaiken sen keskellä tarvitse murehtia mistä evästä pöytään.

Toinen hyvä esimerkki on yli 40 vuotta työelämässä ollut mies, takana pari sydänkohtausta, diabeetikko ja muutama muukin sisäkalujen toimintahäiriö. Diagnosoitu katkokävely, tehty pallolaajennus ja avosydänleikkaus. Eli rintalasta halki ja elimet esiin - operaatio. Normaalistihan tällaisestkin leikkauksesta on työkykyinen muutaman kuukauden sairaslomalla. Mutta kun rintalastan kivut estävät nostamasta mitää kilon painoista suurempaa. Katkokävely on edelleen haittanamassa päivittäisiaä askareita sairaslomalla ollessakin. Eläkeikä häämöttää siellä muutaman vuoden päässä. Useampi lääkäri arvioi ettei tule kuntouttamallakaan työkykyiseksi, ja mikäli tulee, ei se tule tapahtumaan ennen eläkeikää. Mutta kelan mielestä kokeillaan kuntouttamista. Eli silkkaa rahan haaskausta sairaaseen henkilöön joka kuitenkin pääsee kohta eläkkeelle ja jonka kuntouttamisen on leikkaava sekä hoitava lääkäri todennut toivottomaksi. Toinen tai kolmas hakemus sentään palautti myönteisen vastauksen.

Nämä olivat vain pari esimerkkiä, joita tosin riittää vielä muutama lisää mutta ei taida kukaan jaksaa lukea loppupäivää samaa palatusta kappale kappaleelta. Näitä on siis useita, samansisältöisiä tapauksia joilla samanlainen kohtalo - ensin kielteinen ja sitten myönteinen päätös. Eivät he toki tuossa päätösten välissä ehtineet juurikaan lisää sairastua jo entisten lisäksi. Kaiketi sillä on ainakin työllistävä vaikutus jos jokainen hakemus pitää laittaa kahdesti ja käsitellä kahdesti. Tuplatyö, tuplapalkka?

Ymmärrän että Kelan on pyrittävä eväämään eläke sellaisilta henkilöiltä jotka todennäköisesti pystyisivät palaamaan työelämään tai ainakin kortistoon kuntouttamisen tai uudelleenkouluttamisen myötä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä että mikä tarkoitus on tällä pääsääntöisesti tapahtuvalla suoraan kieltävällä päätöksellä ensimmäiseen hakemukseen. Onko se vain automaatti jolla nostetaan kynnystä uuden hakemuksen jättämiseksi, joka tuntuu useinmiten johtavan sitten myöntävään päätökseen jos tilanne on yhtä selvä kuin esimerkkitapauksissa - eli hakemus käsitellään yksilöllisesti vasta toisella kerralla. Kannattaako siis laittaa pari hakemusta peräkkäin, vaikka viikon välein ja unohtaa sen ensimmäisen olemassaolo, se kun törmää tuohon tyrmäys-automaattiin joka tapauksessa.

Karppaajan kannalta katsottuna näiden kertomieni henkilöiden kohtalo on sinänsä mielenkiintoinen että toisistaan tietämättä kumpainenkin on sittemmin vaihtanut elämäntapansa vähähiilihydraattisempaan suuntaan (allekirjoittaneen mitenkään vaikuttamatta asiaan) ja saanut jonkin verran lievitystä oireisiinsa. Reumaa sairastava henkilö pystyy hivenen paremmin liikkumaan ja toimimaan eikä jäykkyys ainakaan tunnu niin musertavalta, mutta ongelmat kuuluvat selvästi voimistuvan jos tästä linjasta lipeää. Särkylääkkeistä niillä ei ole eroon päästy mutta liikkuminen on ollut selvästi helpompaa. Sydänvaivoista ja diabeteksesta kärsivällä henkilöllä on ollut koko leikkauksen jälkeisen ajan ongelmia elimistöön kertyvän nesteen kanssa ja tätä on jouduttu säännöllisesti sairaalassa hoitamaan. Kas kummaa, hänkin kertoi että sairaalakäyntejä ei ole enää tarvittu hiilihydraattien vähentämisen jälkee. Neste ei enää kerrykkään elimistöön entiseen malliin. Yksittäistapauksia toki mutta mielenkiintoinen positiivinen reaktio kahdessa täysin erilaisessa tapauksessa.

Laupias samarialainen

Karppaajat pitävät kauheasti meteliä ja saarnaavat "uskonnostaan" silmät päässä seisoen. No ainakin tällaisen kuvan uutisoinnista tällä hetkellä saa. En tosin tiedä yhtään karppaajaa joka kulkisi varta vasten neuvoen miten muiden pitää tehdä ja elää. Niitä tiedän senkin edestä jotka eivät viitsi muille edes kertoa karppaamisestaan koska pääsääntöisesti alkaa armoton pelastustyö tuon paheen kitkemiseksi karppaajasta irti. Ja karppaamisesta mitään tietämättömät, toimittajia myöten julistavat saarnamiehen tavoin tuota pahetta vastaan.

Näkyvimmin tätä pelastustyötä tekevät toki median välityksellä meidän tohotorit ja professorit. Ilmeisesti karppaaminen aiheuttaa heille jonkinlaisen ristiretki reaktion ja sitä vastaan on hyökättävä kaikin mahdollisin keinoin. Kaikkihan on sallittua sodassa ja rakkaudessa. Ilmeisesti kyse on sodasta koska jopa silkkaa valehtelemista käytetään lyömäaseena.

Samanlainen ilmiö nähtävissä toki karppajien omalla foorumillakin. Viikottain ilmestyy joku ropelihattu kertomaan karppaajille autuaasti miten he nyt pilaavat elämänsä ja tulevaisuutensa. Näille neropateille yhteistä on se että he ovat saaneet jonkinlaisen kuningasajatuksen ja kuvittelevat että kukaan foorumin liki neljästäkymmenestä tuhannesta karppaajasta ei ole tuota tajunnut ajatella kun ovat niin tyhmiä. Tapana on tuoda tuo oma väittämä julki ainoana mahdollisuutena pelastukseen. Väittämää ei tietenkään juuri perustella ja näyttöä ei löydy muuta kuin sen oman päätelmän verran. Jos sen joku kyseenalaistaa tai siitä pyytää lisää tietoa, tämä pääsääntöisesti ohitetaan olankohautuksella tai jopa haukkumalla tyhmää kysyjää.

Normaali asetelma karppaajilla on se, että jossakin tilanteessa tarjotaan tai ehdotetaan jotakin sellaista joka ei karppaajan valikoimaan sovi. Tällaisessa yhteydessä tulee julki esim. se ettei karppaaja syö leipää. Sillä sekunnilla näkee vastapuolen naamasta että nyt alkoi aivonystyrät ylirasittumaan. Tällainen kauheus on päässyt heidän lähipiiriin aivan huomaamatta ja sehän on selvä että siitä on päästävä eroon. Varoitetaan nyt ensin niistä vaaroista. Siitä kovasta rasvasta. Se tappaa heti tai hetikohta. Sitten kun näitä tutkimustuloksia kerrotaan niin seuraavaksi tuo samarialainen etsii aseeksi kolesterolin ja veriarvot. Pääsääntöisesti nämä ovat karppaajalla parantuneet. Ja lopuksi tehdään johtopäätös että "kyllä siitä jotakin vaaraa VOI terveydelle olla". Niimpä niin, voivottelu alkaa kun tieto loppuu. Ja loppujen lopuksi koko keskustelusta jää se muistikuva että se karppaajakaveri tuputti sitä karppaamista ihan vängällä ja alkoi siitä saarnaamaan. Todellisuudessa karppaaja kertoi miksei hän leipää huolinut kun sitä kerran kysyttiin. Vastaavanlaisia keskusteluja tuntuu sikiävän tämän tästä.

Jostakin syystä juuri ruokavalio tuntuu nyt herättävän suurta kiinnostusta. En muista että esim. tupakoinnista tai viinan juonnista olis samanlaista pelastamis tarvetta esiintynyt. Ihminen voi rauhassa sauhutella 3 askia päivässä tai juoda itsensä pyörryksiin pari kertaa viikossa mutta ei hänen sitä tarvitse olla koko ajan jollekkin perustelemassa miksi näin. Mutta odotas jos kerrot syöväsi voita: "Etkö sä saatanan hullu tiedä että toi vie sut ennenaikaseen hautaan."

Olisko vittu liikaa pyydetty että huolehtisit vaan omasta ruokavaliostas, omista läskeistäs ja omasta terveydestäs ja jättäsit mun valitsemat rauhaan. Jatketaan sitten väittelyä kun oot käyny tankkaamassa uuden hiilaripanoksen että jaksat koipias oikasematta länkyttää. Karppaaja jaksaa tarvittaessa nälkästä jututtaa vaikka koko päivän. Hiilaririippuvainen ramppaa välipaloilla muutaman tunnin välein ettei verensokeri heilu. Eikä tajua että se jatkuva puputtaminen sitä heilumista just aiheuttaa.

Media tietysti kyselee näiltä meidän kaikkitietäviltä asiantuntijoilta, jotka tuntevat hyvin virallisterveellisen linjan ja suositukset mutta eivät niitäkään pysty perustelemaan, eivätkä itsekkään tunnu tietävän miten niihin on päädytty. Tietämys karppaamisesta tuntuu olevan tätäkin heikompi. Tästäkin huolimatta he ovat hyvin auliita antamaan neuvoja ja ohjeita karppaajille joka helvetin käänteessä. Kai siitä pienimunainen virkamies saa jotakin perverssiä tyydytystä kun kuvittelee tyhmää ja rahvasta karppaajaa ojentavansa takaisin luojan viitoittamalle polulle, tietämättä että nuo tyhmät karppaajat pitävät heidän kommenttejaan lähinnä vitsinä ja säälittävän sössötyksenä.

Muistatteko Quentin Tarantinon elokuvan Pulp Fiction. Elokuvassa Samuel L. Jackson teki hienon roolisuorituksen Jules Winnfield nimisenä konnana John Travoltan esittämän Vincent Vegan aisaparina. Hänen sanoillaan me karppaajat voimme toivotta terveisiä niin Puskalle, Uusituvalle, Fogelholmille kuin Mustajoellekkin:

I don't remember askin' you a Goddamn thing!

Helistimen karhunpalvelus

Lueskelin tuossa artikkelia helistin.fi:ssä. Mitä pitäisi välttää aamiaisella ja mikä on hyväksi. Voi taivahan talikynttilä miten oli puutaheinää eikä mikään ihme, olihan jutun lähteenä niinkin hieno totuuden torvi ja virallisten - lisää hiilaria, lyhyempi elämä - ohjeiden äänenkannataja kuin SymptonFind.

helistin.fi: "Kananmunia kuitenkin harvemmin syödään yksistään, vaan niiden kanssa tarjoillaan juustoa, pekonia, hollandaise-kastiketta tai suolaa, jotka kumoavat kananmunien terveydelliset vaikutukset." Tämä pohjanooteraus lyö laudalta jo itsensä Tohtori F:n aivopierut ja moiseen saavutukseen tarvitaan jo erikoisempaa lahjakkuutta. On lienee turha kysyä mihin moinen väittämä perustuu... niinpä niin, virallisiin suosituksiin.

helistin.fi: "Pekoni, makkarat ja kinkku ovat kaikki yleisiä vierailijoita aamiaislautasilla. Valitettavasti ne ovat myös yleisiä myötävaikuttajia sydäntauteihin, korkeaan kolesteroliin ja halvauksiin." Lisää kansantaruja ja uskomuksia. Ehkä tämä osaltaan selittää sen, miksi nämä uskomukset pysyvät ihmisten mielissä tutkimustulostenkin vastaisesti, kun niitä joka hemmetin pöljä sivusto totena toitottaa kaikelle kansalle. Eipä ole tuon sivuston "toimitus" pahemmin seurannut miten on edustamansa linja kusi sukassa ja paniikkihäiriöisenä yrittää jankuttaa jo paskapuheeksi todettuja "terveys" valistuksia. Valitettavasti asiaan vihkiytymätön saattaa uskoa nämä liirumlaarumit mukisematta.

helistin,.fi: "Etsi maitotuotteissa aina rasvatonta vaihtoehtoa." Miksi ihmeessä. Juuri kun pohjoismaiset laajat tutkimukset ovat osoittaneet että nimenomaan maitorasvat suojaavat sydänvaivoilta ja että niihin sairastuneet ovat tutkimusten mukaan syöneet vähemmän maitorasvoja kuin terveenä pysyneet. Sivuston ideologian kanssa aika raskaasti ristiriitaista ohjeistusta, mutta onhan se kuitenkin Puskan linjan mukaista. Ettei olisi THL:n maksettu mainos jota uutisena tässä esitettiin.

Tuonkin artikkelin kohdalla ilmeisesti lukijoiden ja "toimituksen" ajatukset eivät ihan napsahda samalle linjalle. 47 äänestäjän jälkeen jutun arvostelun keskiarvo on 1.1 (1=Ei pidä paikaansa - 5=Pitää paikkansa) josta voidaan päätellä että moinen paskapuhe ei ainakaan heidän tämänhetkiseen lukijakuntaansa uponnut. Tuollaisen terveyteen panostavan sivuston ehkä kaikkein ensimmäisenä kannattaisi miettä mikä ero on virallisella ja terveellisellä. Meillä suomessa ne ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan. Vai lieneekö sivuston perimmäinen tarkoituskin olla vain ulkomaisten diabetes- ja sydänyhdistysten käännöskoneena suomalaisille.

Jos tuon artikkelin ja "virallisen" linjan mukaista rasvatonta, kevyttä ja hiilihydraateilla pakattua ruokavaliota noudattaa, on syytä katsoa myös ne mainokset siitä sivun reunasta. Mölleriä löytyy vähän joka vaivaan ja niitä tulee varmasti activian ja actimellin ohella tarvitsemaan, että selviää pönötyksestä, kiristämisesta ja suolen temppuilusta. Ei siitä tällä lukukerralla enää puuttunut kuin puikko alapään kutinaan ja verensokerimittari. Olisi koko tarvittava kokoelma ollut edustettuna kerralla.

Tulen jatkossa seuraamaan entistä tiiviimmin verkkomediassa näkyvää "uutisointia", ja ruotimaan näitä väittämiä ja höpö-juttuja. Onneksi tuollainen jonninjoutava paskapuhe ei enää karppaajan mieltä kiristä eikä tunteet kuumene. Toista se oli hiilaripullaa vedellessä. Otsalohkossa jytisi ja otsasuonet pullistui kun näki vastaavan kaltaisia kalavaleita artikkeleissa. Nykyisin tuosta jää vain pienen pieni sääli niitä kohtaan jotka uskovat lähinnä kaiken mitä kirjoitetaan, ja uskottavahan heidän on kun eivät muusta tiedä.

Miltä tuntuu -50kg

No siihen on tietysti helppo vastata. Hyvältä tuntuu. Ei ole näin hyvältä tuntunut puolta aikaa elämästäni. Eikä se pelkkä painon pudotus vaan ruokavalion myötä kaikenlainen pikku- ja kiukkunälkä on menneen talven lumia. Ateriavälit on venähtäneet helposti yli kuusi tuntisiksi ja se menee huomaamatta sekä ongelmitta ilman mitään välipalatankkauksia. Kun verensokeri ei tolkuttomasti heilahtele, pysyy mielikin paljon virkeämpänä ja äijä rauhallisempana. Nälkä tullessaan tuntuu sellaiselta voimattomuudelta eikä ruokaamullehetitaivedänturpaan kiukunpuuskalta.

Joidenkin mielestä karppaaminen on kallista (elämä on) mutta kun tässä laskeskelin kaiken sen eron viikon ajalta kun olen monet asiat korvannut toisilla, ei ole niin suurta muutosta kauppalaskuun syntynyt että voisin sanoa varmasti puoleen tai toiseen. On liian paljon valintakysymys mitä milloinkin ostaa ja haluaa. Itse ainaki käytän hyväkseni tarjoukset mahdollisuuksien mukaan. Jos voi on tarjouksessa niin silloin ostetaan voita ja jos possua on halvennuksessa niin on possupäivä. Ja mielestäni näin se meni jo ennen karppaustakin.

Ainoa asia mikä tässä alkuvuoden aikana on jäänyt vähän harmittamaan on se etten löytänyt tätä vaihtoehtoa itselleni jo vuosia sitten. Toisaalta olisinko ollut riittävän motivoitunut, kun tuntuu siltä että moni vain odottaa että tilanne ehtii tarpeeksi pahaksi ennen kuin motivaatio alkaa riittämän. En kyllä suosittele odottamista kenellekkään.

Nyt mennään näillä kuvioilla ja ei ole tehnyt edes mieli palata vanhaan maailmanlopun meininkiin. Mutta kaikesta huolimatta tieto siitä että lääkitys on jäänyt olemattomiin ja tuntuu terveeltä ja voi hyvin, on se kaikkein paras palkinto mitä tästä on saatu. Pakko näistä on muillekkin kertoa ja jos yksikin saa jutuistani kipinää ja paremman voinnin tai terveyden, on tämä homma jo ollut kannattavaa.

Terveisiä vaan THL:n johdolle: Voitte tunkea suosituksenne sinne minne ei auringonvalo pääse! Näyttäisin paljasta persettä mutta se ei olisi kohteliasta lukijoitani kohtaan.

Omia kokemuksia II

Palataanpa taas näihin matkalla saatuihin hyötyihin. Monet ongelmat joihin terveyden kohdalla on vuosien varrella törmätty, ovat yhteisiä kaikille pahasti lihaville mutta on myös näitä jotka ovat tyypillisiä nimenomaan diabeetikoille. Kun se karppaaminen nyt kuulemma on ÄÄRIMMILLEEN vietynä niin kovin vaarallista niin jatketaan tuota listaa näisä toteutuneista vaaroista. Kannattaa vilkaista myös tuo listan ensimmäinen osa arkistosta jos ei ole jo tullut aikaisemmin vilkaistua.

Haavojen paraneminen

Tuollainen aika yleinen diabetekseen liittyvä vaiva on noiden naarmujen ja haavojen hidas paraneminen. Pahimmillaan pieni haava saattoi pysyä auki parikin viikkoa. Ei juuri vuotanut mutta oli helvetin arka ja punotti pitkään. Tällaiselle pelle pelottomalle joka tekee käsillään kaiken näköistä tietokoneen korjauksesta grillikatoksen rakentamiseen, välillä sattuu ja tapahtuu ja naarmuilta ja haavoilta ei millään välty. On ollut tosi hienoa huomata että nykyään haavat ja naarmut paranevat parissa päivässä ihan poikkeuksetta.

Mieskunto

Ehkä yksi vittuimaisimmista oireista miehen elämässä on nuo erektiohäiriöt. Nämäkin kuulemma ovat diabeetikoille tyypillisiä. Mutta voihan niitä toki tulla monesta muustakin syystä eikä vähiten sieltä korvien välistä. Kyllä se miestä syö jos nainen häärä kimpussa kun arosusi mutta pikkuveli vetää sikeitä autuaan tietämättömänä otsalohkossa käynnissä olevasta kohinasta. Ei helvetti, reilu kolmekymppisellä miehellä ei kulli seiso vaikka römpsää on tyrkyllä pilvin pimein. Kävi jo mielessä että lyhyt on se aika kun saa miehuutensa parhaita vuosia nakuttaa. Saihan niitä lääkäriltä pillereitä mutta jotenkin se pillerillä aikaansaatu kunniavartio oli semmnen väkinäinen, niinkun telttaa pitelis narusta tuulessa ettei kellahda. Menetteli se kun ei muutakaan ollut. Eipä ole nykyään näitäkään ongelmia. erektiohäiriön sijaan suurempi ongelma on häiriöerektio. Kaveri olis valmis useammin kun on tarvetta.

Hammaskivi

Ilmeisen selkeä yhteys tuohon "makoisaan" ruokavalioon. Sitähän pitää kuulemma käydä ihan puolivuosittain joidenkin kapsututtamassa pois. Tämä tuli minulle ihan yllätyksenä ja bonuksena mutten kuulemma ole ollenkaan ainoa jolle näin on käynyt. Verensokerit kun normalisoituivat ja karppauksen myötä suu maistuu vähän entistä happamammalle, hävisi tuo hammaskivi kuin itsestään. Yks päivä vaan ihmettelin ensin kun kielellä tuntuu niinkuin olis just hammaslääkärissä käynyt hammaskivet putsauttamassa. Peilistä sitten itselleni irvistelin ja totesin että kas kummaa, leegot kiiltää niin puhtaana että alta pois. Eikä ientulehduksesta tietoakaan.

Verenpaine

Se oli kieltämättä korkealla. 165/120 lukemissa jo kohisi otsalohko. Ja lepopulssikin jumputteli siellä 90 tienoilla. On siinä ollut jätkällä pumppu kovilla. Tämähän oli ihan selkeästi tuon lihavuuden tekosia ja sitä mukaa kun paino on pudonnut niin verenpaine ja leposyke on tullut alaspäin. Nyt arvot on siellä 135/90 tasolla ja leposykekkin 60 tai hieman alle.

Et tämmösiäkin terveydelle vaarallisia juttuja voi sattua jos alkaa karppaamaan. Eikös ne ihan lehdissä näistä vaaroista varotelleet.