perjantai 24. helmikuuta 2012

Koulukiusaaminen

Ei tämä karppaamiseen liity mutta on minulle henkilökohtaisesti sydäntä lähellä oleva asia. Tulihan sitä paskaa peruskoulun verran siedettyä. Lihavuus taisi olla se todennäköisin syy... ja yleistäminen että lihavat ovat tyhmiä ja laiskoja. Oli koulukaivereissani niitäkin harvoja jotka tähän eivät osallistuneet koskaan. Paljon oli niitä jotka joskus muiden mukana ja sitten ne muutamat joille se oli arkipäiväistä hupia. Ehkä juuri tuon sietokyvyn kasvattamisen myötä minusta on tullut tällainen kusipää ja suunsoittaja kuin olen, jolle muiden mielipiteet on melko samantekeviä ja joka tekee niinkuin itse parhaaksi näkee. Joten ei niin huonoa etteikö jotain hyvääkin. Valitettavasti kaikki eivät ole niin paksunahkaisia että kestäisivät pitkään jatkuvaa kiusaamista ja siitä on saatu nähdä todella ikäviä seurauksia. Vähän luotia keuhkoon tai puukkoa kylkiluiden väliin. Iltapäivälehdet näillä aina välillä pääsevät herkuttelemaan.

Ei muuten ollut harvinaista sekään että joku opettajista teki kiusatun naurunalaiseksi koko luokan edessä. Nämä opettajat muistan edelleen nimeltä ja aikanaan kun helvetissä tavataan, istun itse löylykauhan varressa ja katselen kun arvoisa opettaja kärisee ylälauteilla.

Minä en hyväksy koulukiusaamista. Kovat jätkät ei kiusaa. Ei ole tarvetta koska ei mene niin huonosti että pitäisi polkea jotain toista vielä alemmas. Vielä vähemmän hyväksy tuota opettajan vuoksi naurunalaiseksi joutumista. Siinä aikuinen ihminen pönkittää omaa läpipaskaa egoaan lapsen kustannuksella. Turhaa väittää etteikö sitä enää tapahtuisi.

Monissa julkisuuteen tulleissa tapahtumissa on koulun johdon virallinen kanta ollut autuaan tietämätön heidän koulussaan tapahtuvasta kiusaamisesta. Kuinka tyhmä tai naivi saa rehtori olla. Varmasti Suomesta löytyy kouluja joissa ei enää kiusaamista tapahdu... ainakin satukirjoissa. Toinen ryhmä rehtoreita on niitä jotka sanovat että kiusaamiseen puututaan aina ja tarmokkaasti. Samaan aikaan näissä kouluissa on lapsia joiden vanhemmilta alkavat keinot loppumaan kun kiusaajille ei voida mitään.

Jonkin aikaa sitten koululaisen äiti otti oikeuden omiin käsiinsä ja puuttui lapsensa kiusaamiseen. Tällainen teko tuomittiin kautta linjan mutta herätkää ihmiset, lapsesi on sinulle tärkein ja lapsi luottaa siihen että SINÄ hoidat asian kuntoon kun hän joutuu terrorin kohteeksi. Varsinkin jos kukaan muu ei sitä tee. Minä nostin hattua korkealle kyseiselle äidille.

Suomi on kiusaamisen luvattu maa ja meillä kun koululaitoskin on aikaa sitten ajettu totaalisen hampaattomaksi, on kasvualusta kiusaajille mitä otollisin. Opettajat, vahtimestarit ja muu kouluhenkilökunta ovat voimattomia kiusaajan edessä. Ainoa keino on soittaa poliisi paikalle kun koululla meno käy liian agressiiviseksi. Ja sitähän ei mielellään tehdä kun siitä seuraa negatiivista julkisuutta. Kyllä on ikävä aikaa jolloin opettajan lyöjä ja haistattelija sai sellaisen tukkapöllyn että perse lattiaa viisti - ja ihan aiheesta. Silloin vielä kasvatettiin yhteiskuntakelpoisia ja suoraselkäisiä ihmisiä. Se tukkapölly opettajalta tai äiteeltä oikeassa paikassa olisi kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kiusaajan puukko tai luoti vähän myöhemmin. Pistää miettimään missä mentiin metsään.

Olkoon mitenkä tuomittavaa tahansa, minäkin puuttuisin lasteni kiusaamiseen mikäli koulu ei pystyisi asiaa hoitamaan. Eihän se kuulemma oikein ole, eikä varmasti laillista tai moraalista mutta pieni ihminen luottaa minuun että saa elää ihmisarvoista elämää. Enhän minä sentää lapsia ryhtyisi kurmottamaan mutta kiusaaminen on sellainen peli mitä voi pelata kahteen suuntaan. Luulen että korpilaki kiusaajan vanhemmille saisi parhaiten muutosta aikaan. Paska juttu mutta joskus muu ei auta kuin pelata rumaa peliä.

3 kommenttia :

  1. Joo, tämän on niin tuttua ja totta. Itse sain nauttia yläasteen aikana kiusaamisesta ja niitä jälkiä saan nuoleskella vielä 40-kymppisenä akkanakin...

    VastaaPoista
  2. Pahimpia kiusaajinani pidan omia muutamia opettajoitani. Aikuisilta ihmisilta olisi odottanut parempaa kaytosta kuin pienen koululaisen nolaamista ja mitatoimista. Heilta tuli esimerkki, jota oli lasten helppoa jatkaa... Kiusaaminen on monisyinen ilmio. Onneksi asiaa pidetaan nyt paremmin esilla ja toivottavasti kiusaamiseen puututaan aiemmin ja paremmin. Olin itse onnekas, etta kun aloin itse kiusaamaan toisia (toisten perassa on helppo tehda tyhmyyksia etta tulee hyvaksytyksi) niin se lopetettiin aikuisten asiallisella puuttumisella nopeasti. Siita huolimatta siita vahaisestakin kiusanteosta toisille kantaa syyllisyytta. Olisi parempi kun en olisi koskaan kiusannut sitakaan vahaa... Puuttukaa aikuiset kiusaamiseen, niin tyopaikalla kuin koulussa. Kiitos Koltta kun otit asian esille.

    VastaaPoista
  3. Aiheesta kirjoitit! Onneksi en ole itse joutunut koulukiusaamisen kohteeksi (tai kiusannut), mutta kaikki kiusatut saavat sympatiani. Minut on kasvatettu hakkaamatta mutta kunnon arvoilla, ja siitä olen erittäin kiitollinen, ja sitä todella kaipaan nyky-yhteiskunnassa. Mielestäni on käsittämätöntä, että yhteiskunta ei näe syy-seuraus -yhteyttä kiusaamisen ja esim. juuri kouluammuskelujen välillä. Eihän ampuminen tietenkään ole oikein tai hyväksyttävää, mutta siitä huolimatta nähtyäni dokumenttia Jokelan tapauksesta ja millä tavoin lasta oli kiusattu ("kuin asein"), niin ei ampuminen ollut suuri yllätys. Täytyy olla todella tyhmä, jos ei ymmärrä lapsen särkyvän sellaisesta, etenkin jos aikuisilta ei löydy selkärankaa lapsen suojeluun. Koulussa vielä työntekijöillä on ainakin teoriassa koulutusta kasvatuksesta.. Meidän lähikoulussa ei tosin saa lapsia laittaa edes jälki-istuntoon kysymättä vanhemmilta lupaa, mikä on täysin idioottia. Kunnon vanhemmista kun on pulaa niin kuka sitten lasta "oikaisisi", jos ei koulullakaan ole siihen oikeuksia? Vähän aika sitten oli jossain lehdessä vanhemmista, jotka saivat vasta vanheimpanillassa tietää lapsensa olevan kiusaaja, ja laittoivat hänet muistaakseni ainakin kuraattorille ja terapiaan. Juuri tällaista aikaista puuttumista tarvittaisiin lisää.

    VastaaPoista