Leipä ja paska.

Tämän hetken polttavat puheenaiheet. Leipää pitää saada kaupaksi enemmän ja siitä luopuneita pelotellaan paskantamiseen liittyvillä ongelmilla. Joopa joo sano rengit päissään.

Ravintokuitu suojaa paksusuolen syövältä?

Tohtori.fi 25.01.2006
Jo kauan on vallinnut käsitys, jonka mukaan ruokavalion suuri ravintokuidun määrä suojaisi paksusuolen syövältä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan tämä ei näyttäisikään pitävän paikkansa. Ison tutkimuksen yhtenä osapuolena oli mm. Suomen kansanterveyslaitos. Tutkimuksessa koottiin yhteen tuloksia 13 tutkimuksesta, joissa osallistujia oli seurattu 6 - 20 vuoden ajan.

Tutkimuksiin osallistuneista yli 700 000 henkilöstä 8 000 sairastui seuranta-aikana paksusuolen syöpään. Kun foolihappo ja muut ravintotekijät otettiin huomioon, näytti siltä, että runsaskuituinen ruokavalio ei ehkäissytkään paksusuolen syöpää. http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/294/22/2849

Leipä pitää nälän poissa pitkään ja kuitu hidastaa veren sokerin nousua?

Leivässä on lajista riipumatta korkea glykeeminen indeksi(GI), eli se ei pidä yllä kylläisyyden tunnetta kovin pitkään. On aivan sama syötkö ranskanleipää tai kokojyväleipää, verensokeri pomppaa samalla tavalla. Verensokerin ja insuliinin kannalta, mikään leipä ei siis ole toista terveellisempi. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18367284

Leivässä valtaosa kuitua on ns. imeytymätöntä, joka suoraan sanottuna tulee paskana ulos. Suoli siis toimii hyvin kun sen ahtaa täyteen paskaa? Entäs jos siellä on vaan se aines mitä tarvitaan ja luovutaan siitä turhasta paskasta. Paperiakin säästyy kun sitä liisterimössöä ei tarvitse nihkuttaa perseestä irti joka päivä.

Kokemuksesta voin sanoa että leivästä luopumisen myötä on paskalla istumisen tarve vähentynyt radikaalisti. Ja niitä tarpeellisia kuituja saa kasviksista ihan riittävästi. Mitä järkeä on ahtaa elimistöön jotakin minkä tehtävä on vain tulla paskana ulos ilman mitään ravintoarvoa.Pelottelut ummetuksila ja vatsaongelmilla ovat vain yritys saada ihmiset syömään leipää, ei mitään muuta. Ja hyvin on markkinointi uponnut ihmisiin. Leipä tuntuu olevan jokin pyhä josta luopuminen tappaa heti tai hetikohta. Tosin vuosikausia karpanneet eivät ole vielä päätyneet umpeen, joten herää kysymys että meneekö siihen pidempään kuin yksi elinikä.

Ihan moitteetta toimii suoli vaikka kovasti koitetaan pelotella että karppaajilla on ummetusta. Ainoat ummetukset kuuluu olevan todellisuudessa vain siinä vaiheessa kun leivästä luovutaan ja se loppu moska sieltä suolesta poistuu. Näilläkin useinmiten on taustalla se takaraivossa istuva rasvakammo eikä uskalleta sitä rasvaa vielä käyttää. Rasvaa kunnolla käyttävillä on vähiten ummetusta. Alun jälkeen kun leipämoskat on paskannettu, toimii niinkun luonto on sen suunitellut toimivan. Sinne laitetaan vain sitä mikä on ravinnon saannin kannalta tarpeen. Leivässä pitää olla kuitua että leivän itsensä tuoma moska tulee läpi. Ei tarvitse leivätön karppaaja actimellejä eikä aktivioita. Ei kiristä eikä turvota - ei tunnu ilmapallolta vatsassa. Ei ole jatkuvasta pakki kuralla. Vatsa on toiminut täysin moitteetta koko karppaamis ajan. Samaa ei voi sanoa yhdeltäkään täydeltä viikolta ajassa ennen karppausta.

Kannattaako syödä leipää vaan sen vuoksi että riittää paskannettavaa?


"Control oil and you control nations; control food and you control people." -Henry Kissinger -1970