Vuodenvaihteessa jo päätin että jotain tälle totaaliselle lipsumiselle on tehtävä ja niinpä päätin kunnon ryhtiliikkeestä jolla laitetaan pullukkaa taas piukempiin vaatteisiin. Ajatuksena hieno, kokemusta on ja tietotaitoakin pitäisi olla ihan riittävästi. Mutta ketoosista huolimatta tuli matkaan pieni mutta. Verensokerit ne vain ei suostuneet laskemaan vaikka miten pienillä hiilareilla koitettiin mennä. Mystistä sinänsä että ketoosiin kyllä pääsi. Muuta vaikutusta ei sitten huomannut. Parin kuukauden sitkeän yrittämisen jälkeen oli pakko siirtyä lääketieteen puolelle, koska osoittautui täysin turhaksi kaikki panostus kun paino ei vain pudonnut ja verensokeri huiteli aivan muualla kuin tavoitteissa. Ja muutaman mutkan ja labran kautta sitten aloitimme uuden lääkityksen. Koska jo aiemmin on havaittu että minun tapauksessani isnuliinin lisääminen ei tuo muuta tulosta kuin painon nousemisen, järkevissä määrin käytettynä, toisenlaiset ratkaisut on löydyttävä. Ja löytyi.
Aloitin karppaamisen ja tämän blogin keväällä 2011. Suomen johtavat asiantuntijat kertoivat silloin valtakunnan mediassa, että karppaajat tämän rasvapitoisen ja epäterveellisen ruokavalion johdosta kuolevat viiden vuoden sisällä aloittamisestaan. Koska minulla on nyt viimeinen elinvuosi menossa, ajattelin vähän katsella taaksepäin, mitä sitä on tullut tehtyä. Painoa on toki pudotettu oikein urakalla. Mutta rehellisyyden nimissä todettakoon, että välillä on päässyt käyrä nousuun. Joskus omaa huolimattomuutta ja toisinaan ihan rahattomuutta. Jos ei ole rahaa kuin kaurapuuroon ja makarooniin, sillä ei paljon karpata, tosi on. Mutta muutamista rajuistakin vastoinkäymisistä huolimatta tärkeintä on, että olen pystynyt koko ajan elämään ilman lääkitystä diabeetikkona jolla verensokeri on ollut kuin tasainen viiva.
Virallisen tahon uskovaiset ovat jälleen ryhdistäytyneet ja rummuttaneet kovasti suosikkidiettien mollaamiseksi maanrakoon. Ne eivät toimi tai ne ovat turhia tai niistä on jopa terveydellistä vaaraa ja haittaa. Todellisuudessahan niistä mistään ei taida olla varsinaista haittaa muille kuin virallisen linjan kannatukselle. Kaikki virallisesta poikkeava on väärää ja tuomittavaa ja yleensä mediassa esiintyy asiantuntijana virallisen linjan kannattaja joka ei kyseisestä dietistä tai ruokavaliosta tiedä mitään muuta kuin mitä on lukenut jonkun toisen virallisen linjan asiantuntijan lausumana. Pääsääntöisesti siinä asiaan perehtymätön antaa lausuntoja jotka on hatusta revitty ja arvalla valittu. Mutta kansa uskoo ja se on pääasia. Ihmiset on vuosia opetettu siihen, että totta se on jos se on lehteen kirjoitettu. Varsinkin vanhempi väestö pitää median lausumaa lähes pyhänä totuutena eikä ole edes kuviteltu koskaan että se ei välttämättä olekkaan ihan näin. Kuitenkin nykyaikainen uutisointi on lähinnä mielipiteiden julkituontia aiheesta riippumatta. Sen mielipide ratkaisee jolla on eniten maksukykyä. Eikä tämä koske vain ravitsemusta ja terveyttä, sama on nähtävissä niin politiikkaa kuin ulkomaantapahtuvia koskevissa uutisissa. Näille kaikille yhteistä on se, että ihmisten omat kokemukset ovat pahasti ristiriidassa uutisoinnin kanssa. Tämä on tullut ravitsemuksen osalta julki jo usein mutta muun uutisoinnin osalta se selveni kun Ukrainan kriisiä kävi ihmisiä paikanpäällä katsomaassa ja heidän näkemäänsä verrattiin "uutisiin". Ei mennyt nallekarkit yksiin.
Vastustuskykyyn eli immuniteettiin lasketaan kaikki kehon puolustus- ja suojajärjestelmät infektioita vastaan. Elämän kannalta keskeistä on torjua ympäristöstä tunkeutuvia bakteereita, viruksia, alkueläimiä ja matoja. Immuniteetin tärkeät osat perustuvat omien ja vieraiden rakenteiden erotteluun. Omien rakenteiden harmittomuuden järjestelmä oppii tunnistamaan jo vastasyntyneenä. Kun kerran joku tunkeutuja on todettu elimistölle vieraaksi, siitä jää yleensä immuunijärjestelmään muistijälki. Toisella ja kolmannella kerralla elimistö muistaa miten tuo vieras tunkeutuja poistetaan. Tulemme siis vastustuskykyisiksi kyseiselle pöpölle.
Immuniteetti on siis hyvä asia elämän ja terveyden kannalta. Mutta immuniteettia ei saada pumpulissa ja steriilissä ympäristössä kasvattamalla. Immuunijärjestelmä jota ei koskaan koetella, ei koskaan opi ja laiskistuu.
Paska. Se ei ole mediaseksikästä ja joidenkin mielestä jopa etova aihe. Mutta kaikki sitä suoltaa ja kaikkia se kiinnostaa joskus tavalla tai toisella. Viimeistään siinä vaiheessa se muuttuu todella kiinnostavaksi kun ilmenee ummetusta. Eri lähteitä vertailemalla tulin lopputulokseen että ummetusta esiintyy noin 10% ihan tavallisista ihmisistä. Karppaamista kritisoidessa ummetus on yksi yleisimmistä argumenteista ja vedotaan siihen, että karppaajat kärsivät ummetuksesta siksi, että eivät saa tarpeeksi kuituja kun eivät syö viljoja. Ensimmäinen ristiriita löytyi jo ummetuksen itsehoidosta. Kehotetaan juomaan paljon ja nauttimaan kuitupitoisia kasviksia. Ja tietysti liikkumaan paljon. Apteekista saatavat kuitutuotteet tulivat seuraavana ja vasta sitten hännänhuippuna mainittiin viljaoista saatavia kuituja. Toinen ristiriita löytyy karppaajille itselleen tehdystä kyselystä jonka mukaan karppaajista alle 4% on kärsinyt ummetuksesta jossain vaiheessa karppaamista. Siis yli puolta harvempi kuin kansasta keskimäärin.
Minähän en valita, mutta joskus ihmistä ottaa kerta kaikkiaan kuuppaan tyhmyys. Olen joskus lukenut, kuten moni muukin, miten karppaaminen tai hiilihydraattien vähentäminen tulisi aloittaa. Siellä jossakin kohtaa lähes aina sanotaan että lue kirja tai ota muuten vähän edes selvää siitä mihin olet ryhtymässä. Tällä kertaa kirjoitankin sitten ketokarppaamisesta ja sosiaalisesta mediasta. Aika viikottaista on eri lähteistä lukea, miten joku on aloittanut karppaamisen. On vähennetty hiilihydraatit sinne 20 grammaan päivässä ja odoteltu viikkoja, jotkut jopa kuukausia että tulisi se energinen olo ja painon tasainen putoaminen. Eli kotimaan kielillä sanottuna, luin jostakin pari lausetta mainoksesta tai joku kaveri vihjaisi että jätäppä leipä pois. Enempää en ottanut selvää joten olen totaalisen ulalla siitä mitä teen.
Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä – tosin molemmissa on eritasoista läheisyyttä. Ystävyyttä ja tuttavuutta ajatellaan yleensä saman jatkumon osina. Ystävyyttä tutkitaan sosiologian, sosiaalipsykologian, antropologian, filosofian ja zoologian aloilla. Ystävyyssuhteista on esitetty useita tieteellisiä teorioita, kuten sosiaalinen vaihtoteoria, pääomateoria ja kiintymyssuhdeteoria. En itsekkään ymmärtänyt tuosta kovin paljoa mutta kuulosti tooosi hienolta.
Yksi keskeisimmistä perusteista virallisen ruokavalion ja rasvakammono takana on aina ollut eliniän ennuste. On horjumatta uskottu siihen, että tuo ennuste ja etenkin sen nousu on vain ja ainoastaan rasvakammon aikaansaamaa. Jos kuitenkin tarkastelemme eliniän nousuun vaikuttaneita tekijöitä lähemmin, on huomioitava monia muitakin tekijöitä kuin ruokavalio. Ehkä kuitenkin kaikkein suurin vaikuttaja on ollut lääketieteen ja terveydenhuollon kehittymisellä. Työturvallisuus, mahdollisuus eläkkeeseen sekä vanhustenhoito eivät voi nekään jäädä huomioimatta.
Tämän kertainen teksti ei ole omaa tuotantoani vaan blogissa esiintyy vierailevana kirjoittajana FM Aki Häkkinen, jonka kirjoitus kolesterolista teki ainakin minuun vaikutuksen. Vuosikymmeniä sitten Suomessa lanseerattiin mantra 'kovat rasvat nostavat pahaa kolesterolia, joka tukkii suonet'. Siitä lähtien on kolesterolia seurattu väärään suuntaan koska on loogista haluta pahaa vähemmän. Onneksi kuitenkin esim. kovasssa maitorasvassa on eräitä markkereita, joita on vaikea saada vereensä ilman kovia rasvoja. Professori Marja Mutanen kirjoittaa mielenkiintoisessa 'Maitorasva ja terveys' jutussaan vuonna 2008 seuraavasti: ”Eräiden, lähes yksinomaan maitorasvasta saatavien rasvahappojen, kuten pentadekaeenihapon (15:0) ja heptadekaeenihapon (17:0), pitoisuudet ovat useissa tutkimuksissa olleet yhteydessä vähäisempään vatsanympärysrasvan määrän ja metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin (Rosell ym. 2004, Warensjö ym. 2004)”. Tutkimus löytyy: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es022.pdf.
Media on monikko sanasta medium, joka tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä. Media tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään yleisesti synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle joita meillä edustavat erityisesti muutamat suuret sanomalehdet, iltapäivälehdet ja tv kanavat. Sensuuri on valtion viranomaisten suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle. Yleis- tai puhekielessä sensuurilla voidaan tarkoittaa myös jonkin tietyn tekstin, kuvan tai vastaavan jättämistä julkaisematta. Euroopassa sensuuri yleistyi kirjapainotaidon myötä, ja ensimmäisenä sen otti käyttöön katolinen kirkko. Sen jälkeen myös valtiovalta otti käyttöön ennakkotarkastusjärjestelmän hallitsijoiden kannalta epämieluisten ajatusten ilmaisun estämiseksi.
Asiantuntijat ovat ryhtyneet oikein kilpaa antamaan ohjeita miten eri dietit ovat toinen toistaan parempia kakkostyypin diabeteksen hoidossa. On viis kakkosta ja paastopätkiä ja joskus jopa karppaamista. Valitettavasti se nyt ei vaan toimi niin että diabetestä hoidetaan dietillä. Ongelmat ja oireet varmasti millä tavalla vaihtoehdolla korjautuvat dietin ajaksi mutta yhtä varmasti palaavat kun dietti päättyy. Ja se jää usein dietistä puhuttaessa mainitsematta. Dietit alkavat ja loppuvat. Jokainen jojoiluun tutustunut sen tuntee ja tietää. Sanokoot asiantuntijat julkisuuden janossaan mitä haluavat, ainoa oikea ratkaisu on pysyvä muutos ruokavalioon. Hiilihydraatteja ei pidä nauttia enempää kuin elimistö pystyy käsittelemään joko ihan lääkkeittä tai pahimmassakin tapauksessa kohtuullisella lääkityksellä joka ei todellakaan tarkoita käypähoidon syö mitä haluat ja pistä insuliinia mallia.
..kaukaisessa maassa valtamerten takana alkemisti joka halusi naamansa velhojensanomien kanteen. Koska meriittiä ja kiinnostusta ei muuten löytynyt, hän kaivoi usean kymmenen tutkimuksen joukosta itselleen sopivan otoksen, jolla hän sai mullistavan uutisen aikaiseksi. Satoja vuosia ravinnoksi käytetty aine onkin syyllinen mystiseen kuolemaan joka tappaa raavaankin ritarin seisovilta jaloilta. Tuohon historian aikaan ei tiedetty että kyseessä on sydänkohtaus, siksi vertaus mystisyyteen. Paljon paljon myöhemmin tuo samainen alkemisti tunnusti, ettei tutkimuksen tuloksiin voinut luottaa otannan ollessa varsin tarkoitushakuinen ja vastakkaiset tulokset huomioimaton, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kotoinen takametsiemme Lordi Peter oli päättänyt edellämainittujen tulosten perusteella, että korpimaiden katajainen kansa on vaikka pakolla laitettava syömään vituttoman lehmän keinotekoisesti kemikaaleilla valmistettua ja prosessoitua vastinetta. Luomu paha, kemikaalikoktail hyvä.
Ehkä paras motivaatio kaikessa onnistumisessa on tulokset. Hyvänä kakkosena tulee tietysti samanhenkiset ja samalla tavalla ajettelevat ihmiset - vertaistuki. Ilman tuloksia ja tukea muilta on todella vaikea onnistua. Moni karppausta kokeileva lopettaa lähimmäisten painostuksesta. Painostuksen syynä on useinmiten vanhat opitut valheet. Ehkä suurin kaikista on pelko siitä, että rasva lihottaa tai tappaa. Jopa ihminen joka on laihtunut kymmeniä kiloja karppaamalla, on lähimmäisten toimesta painostettavissa lopettamaan, onhan syntiä laihtua väärin. Huomasin tuossa toisen karppaajan kanssa pääsiäisen aikaan jutellessa, miten mukava on välillä keskustella asiasta ja asian vierestä jonkun sellaisen kanssa, joka on saanut samanlaisia kokemuksia kuin omalle kohdalle on tapahtunut. Valitettavan usein uusi karppaaja on aivan yksin muutoksensa kanssa. Ainoa ymmärtäjä saattaa olla karppi ryhmät internetissä. Toisille se riittää, toiset taas kaipaisivat selvästi konkreettisempaa, ihan elävää tukea samalla tavalla ajattelevilta ihmisiltä.
Viimeiset uutisoinnit diabeteksen saralta kertovat että jopa professoritason ihmiset ovat sitä mieltä, että kakkostyypin diabetes on pian normaali tila Suomalaisen ihmisen terveydessä. Tekisipä mieleni normaaliin tapaan kirota niin perkeleesti että oravat putoaa oksalta sitä kuunnellessa. Eihän tässä menossa ole enää hitusenkaan vertaa järkeä. Pitäisi ryhtyä hyväksymään normaaliksi olotilaksi sairaana oleminen. On päivänselvää, ettei tuon möläytyksen sanonut professori ole ainakaan itse diabeetikko. Tuskin on sellaista diabeetikkoa joka ei mieluummin olisi terve. Se että hyväksytään jokin sairaus normaaliksi olotilaksi vain siksi, ettei haluta uskoa vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa ongelmaa, on vailla järjen hiventä.
Onko tultu jo siihen pisteeseen, että diabeetikkojen valtava määrä riittää. Lääketehtaiden sijoittamat rahat tuottavat nykyisellään riittävästi eikä rasvan huonoudesta ja hiilihydraattien erinomaisuudesta tarvitse enää uutta propagandaa suoltaa. Vai olemmeko pisteessä, jossa tutkijat eivät uskalla enää maineensa menetyksen pelossa seistä vanhojen paskatutkimusten takana kun koko muun maailman johtavat yliopistot ovat tulleet erilaisiin tuloksiin kuin meidän kotoiset näpertelijät.
Cambridgen, Oxfordin ja Harvardin yliopistoista koottu tutkijaryhmä kävi läpi 32 tutkimusta tehden varsin kattavan katsauksen tutkimuksiin kovan ja pehmeän rasvan vaikutuksesta sydänriskeihin. Tämän katsauksen rahoittajana toimi mm. Britannian Sydänsäätiö eikä mukana ollut tiettäväsi yhtään margariinitehtaan edustajia. Aikaisemmin mm. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että maitorasva pikemminkin ehkäisee kuin aiheuttaa sydäntauteja mutta meidän rasvakammoinen terveysviranomainen ei tuotakaan tutkimusta noteerannut millään tavalla koska se ei omiin uskomuksiin sopinut. Tuskin tulevat tätäkään tutkimusta arvostamaan mutta saattavat jossakin päivälehden haastattelussa vähätellä saatuja tuloksia.
Asenteet, ajatukset ja käsitykset muuttuvat. Suomalaisten sokea usko viralliseen totuuteen on selkeästi ryhtynyt horjumaan. Ehkä ne vähätellyt omakohtaiset kokemukset eivät olekkaan niin vähäisiä kun niitä kuuluu satojen ja jopa tuhansien yksittäisten suusta. Esimerkillään moni on saanut lähipiirinsä tajuamaan ettei asiat ole läheskään aina niin kuin annetaan ymmärtää. Kun aloitin karppaamisen, olin itsekkin valtavan epäuskoinen ja asenne oli lähinnä se, että mitä menetettävää tässä enää on jos seuraava askel elämässä on katsella yksiötä lepposten leirintäalueelta. Kun ei ollut mitään menetettävää niin uskalsi kokeilla jotain joka tuntui aika epätoivoiselta.
Oluen myyntiin suunnitellaan uusia rajoituksia. Uutinen on varmasti tavoittanut ihan jokaisen jo tähän mennessä, joten voin hyvin kommentoida asiaa. Ja vaikka nopeimmat jo ajattelivat vaikka mitå, tunnustan etten juo olutta. En ole koskaan ollut oluen ystävä enkä usko että tulen olemaankaan joten asia ei sillä tavalla ole minulle tärkeä ettenkö saisi olutta sitten jos sitä haluan. Mutta asia kiinnostaa siksi, että edelleen meidän päättäjien on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, ettei nämä rajoitukset ja kiukuttelut auta paskan vertaa niihin ongelmiin joita alkoholi aiheuttaa. Ei sitten tippaakaan. Joka muuta uskoo, kusettaa vain itseään.
Suomen kuuluisin kyläkauppias, Tirehtööri Keskinen on laihduttanut huimasti ja kertomansa mukaan juuri vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Huom.. ei hiilihydraatittomalla. Ainoaksi negatiiviseksi oireeksi hän mainitsi kihlasormuksen toistuvan putoamisen ohenneesta sormestaan. TV:ssä mies näyttä selkeästi pirteämmältä ja terveemmältä kuin pitkään aikaa mediassa. Toki alkoholittomuudella on varmasti ollut osansa asiassa mutta ei ruokavaliotakaan voi jättää huomioimatta. Valtamedioissa ei viimeaikoina enää ole kovin kiivasta ollut tuo karppaamisen turmioksi julistaminen, enemmänkin on keskitytty tuomitsemaan tai ainakin mustamaalaamaan joitakin yksittäisiä osa alueita tai ruoka aineita. Punainen liha nyt pääasiassa on ollut se pahuuden ruumiillistuma josta on äskettäin kovasti väännetty asiaa. Tosin sekin tuli julki, että kasvissyöjiin verrattuna ovat lihalla mässääjät terveempiä vaikkakin usein pulleampia. Kasvissyönnissä kun on se ihan sama juttu kuin karpatessa. Se toimii jos otat asioista tarpeeksi selvää etkä lähde soitellen sotaan.
Mikael Fogelholm sanoi ylen haastattelussa, että "pahinta on se, että ruvetaan kyseenalaistamaan tutkijan rehellisyys ja sanotaan valehtelijaksi". Olen samaa mieltä Miakelin kanssa. Haukkuminen ja agressiivinen tyyli kirjoitella ja varsinkaann uhkailla ihmisiä ei edistä mitään eikä hyödytä ketään. Mutta ehkä haukkuminen on aiheellista jos on jäänyt valheesta kiinni. Näen ainoastaan hyvänä sen seikan, että "asiantuntijatkin" ovat ryhtyneet vähän harkitsemaan kenelle ja milloin antavat haastatteluja. Turha lässytys vähenee kummasti kun mietitään tarkkaan missä yhteydessä haluaa äänensä kuuluviin. Toisin kuin luullaan, kaikki julkisuus ei ole hyvästä. Olen useampaan kertaan kyseenalaistanut tutkijoiden kotimaassa tekemien tutkimusten tarkoitushakuisuutta. En kuitenkaan väitä että tutkijat tässä valehtelisivat. Enemmänkin epäilen tapaa jolla tutkimus on toteutettu ja oikopolkujen käyttöä johtopäätösten tekemisessä. Jos taas mediassa asiantuntija tai tutkija väittää jotakin sellaista, joka on useammassa kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettu perättömäksi, eikö kyseessä ole silloin valehteleminen ??? kysyn vaan.
Tällä saralla en ole mikään kuningaskuluttaja tai varsinainen asiantuntija. Omakohtainen kokemus varsinkin karppaus ajalta on varsin vähäinen. Toissa vuonna kerran ja viime vuonna oli vähän hiljaisempaa sillä puolella.
Huomioitavaa on kuitenkin se, että varsin monelle karppaajalle tulee ensimmäisellä kerralla yllätyksenä se, miten paljon voimakkaammin kossu kilahtaa kaaliin kun elimistössä ei niitä hiilihydraatteja niin paljon olekkaan.
