maanantai 21. marraskuuta 2011

Palautteista

Viimeaikaisten uusien kävijöiden myötä on tullut myös paljon uutta palautetta sekä kommentteja. Kiitokset kaikille, niin lukijoille kuin palautteen lähettäjillekkin. Aika monelle palautteen laittajalle olen pyrkinyt vastaamaan myös henkilökohtaisesti, olipa kyse sitten ihan mukavasta rupattelusta tai neuvojen kysymisestä.

PH tasostani on kysytty pariinkin otteeseen. Voin kertoa että sitä on muutamaan otteeseen ihan mielenkiinnosta tutkailtu asiakkaan laboratoriokäyttöön tarkoitetulla mittarilla. PH on ollut keskimääräistä muutaman kymmenyksen alle mutta hienosti edelleen normaaleissa rajoissa. Ilmeisen paljon se kuitenkin esim. makuaistiin vaikuttaa. Nykyisin monet ennen niin ihanan makuiset asiat ovat aivan ällöttävän imeliä suussa.

Olen myös pannut merkille ja maininnutkin että syön nykyisin enemmän kasviksia kuin koskaan aikaisemmin elämässäni. Uskon vakaasti että tämä johtuu samaisesta makuaistin muuttumisesta. Aikaisemmin ne vain eivät maistuneet hyvältä kun niitä tuli verrattua muuten niin "sokeri" pitoisiin ruokiin. Nyt hiilihydraattien vähentämisen myötä kasviksetkin maistuvat erinomaisen hyviltä ja sekään ei liene huono asia.

Samaisen pienen happamuuden muutokset epäilen olevan syynä myös tuohon hammaskiven katoamiseen suusta. Kaikkia edellä mainittuja tietysti yhdistää se että kun elimistössä on sokereita ja hiilihydraatteja  muodossa tai toisessa liikaa, se vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Nykyisin niin paljon mainostetut hiivalääkkeet eivät olleet teinivuosina joko häveliäisyys syistä tai vähäisen kysynnän vuoksi samalla tavalla esillä kuin nykyään. Ja mikäs sitä hiivasientä paremmin ruokkii kuin hiilihydraateilla kyllästäminen.

Virallisten tahojen mukaan nykysuositus on oikein loistava määrä. Jos asia todella olisi niin, miksi sitten yksi jos toinen saa selkeästi sokeriin/hiilihydraatteihin liittyviä oireita. Kysyn vaan.

Muutamaankin kertaan on kysytty esimerkkipäiväni ruokailua. En ole näitä juurikaan esittänyt koska pelkään että niitä todella käytettäisiin esimerkkeinä ja olen itsekin todennut että ruokailuni ja rytmini ei ole paras esimerkki jos haluaa onnistua. Mutta tässä yksi esimerkki viime lauantailta:

1. Ateria noin klo. 11:00 Munakas, pekonia, nakkeja. Voissa paistettuna.
2. Ateria noin klo. 17:00 Lassakkaa. Normaali lasagne, makaronin tilalla kesäkurpitsaa. Vihreää salaattia.
Iltapala, pari kourallista pähkinöitä.

Tyypillinen klo 17 ateria on kanaa tai lihaa wokki vihannesten ja/tai vihreän salaatin kera. Iltapalan saattaa olla rahkaa marjoilla tms. Eli kaiken kaikkiaan aika yksinkertainen on menu allekirjoittaneella joten ei sitä voi ihan sellaisenaan suositella esimerkkinä. Uskoisin että aika moni kyllästyisi siihen liian yksitoikkoisena ruokavaliona vaikka pienillä variaatioilla saan jokaiselle päivälle erilaisen aterian aikaiseksi. karppaajille sopivia reseptejä alkaa löytymään jo netistäkin siinä määrin että yksitoikkoisuuteen on ihan turha kenenkään vedota.

Toinen syy miksi esimerkkiäni usein kysytään, on tarkoitus saada joku kolmas kiinnostumaan aiheesta. Tähän minun on valitettavasti todeta että sieltä itsestä on se tahto ensin löydyttävä. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy. Kun oma tahto löytyy niin toivottavasti tästäkin blogista saa muutaman tiedonjyvän jotka auttavat eteenpäin. Jos näin käy, tehtävä suoritettu.

Mielenkiinnolla olen pannut merkille että aika moni kommenteista sekä palautteesta kertoo samansuuntaista kokemusta kuin minullakin on. Hiilihydraattien vähentäminen on parantanut terveyttä ja vointia. Aikaisemmin ajattelin että meitä on kymmeniä, ehkä satoja. Sittemmin olen vakuuttunut siitä että meitä on jo tuhansia. Vaikea on enää naurahtamatta kuunnella höpinöitä yksittäistapauksista. Minusta sata, jopa tuhatkin yksittäistapausta ei voi enää olla sattumaa.

Nyt kun Suomessa ja pohjoismaissa on selkeästi pulaa voista, valtiovallan pitäisi ehdottomasti puuttua tilanteeseen. Vientivoille - varsinkin EU:n ulkopuolelle - sen verran rasvainen vero että se pysyy kotimarkkinoilla. Tuli tuosta voista sekin mieleeni että on sekin tullut todistettua itselleen että voilla ja voilla on eroa. Valion ja Ingmanin voit minulle kelpaavat mutta erään suuren kauppaketjun oman tuotemerkin voita kokeillessani jouduin pettymään. Kokeilin sitä munien paistamiseen ja kasvisten kuumentamiseen enkä tästäkään vielä oppinut vaan kokeilin sitä jauhelihapihvien paistamiseen. Kaikkiin tuli epämiellyttävä sivumaku. Eikä se loppunut ennen kuin nakkasin tuon voin roskapönttöön ja otin tutut merkit takaisin käyttöön. En tiedä oliko yksittäinen pakkaus/erä huono mutta enpä usko ihan äkkiseltään ostavani kyseistä merkkiä toista kertaa, sen verran ikävältä se maistui.

Karppaaminen on saanut ikävän sävyn monen ihmisen mielessä. Eli jossakin on virallisen propagandan levittäjät onnistuneet. Oliko se sitten tarkoitushakuista vai silkka vahinko, siihen en osaa vastata. Minä kuitenkin noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja KARPPAAN. Olen myös ylpeä siitä mihin olen ryhtynyt ja varsinkin siitä mitä olen sillä saavuttanut. Vaimonikin karppaa. Ja muutokset joita vaimon karppaaminen on saanut minussa aikaan, on lapsilta kiellettyä materiaalia. Mutta hänestä ja hänen saavutuksista olen vielä ylpeämpi. Olen toisaalta myös kiitollinen koska hänen tukensa on ollut minun onnistumisen kannalta erityisen tärkeää. Kiitos Hanna.

2 kommenttia :

  1. Kiitos koltta hyvistä blogeista! Voinee sanoa että olet onnistuja=). Kiitos myös heikkiliän antille jonka avulla tien tänne löysin. Odottelen innolla koska puskan naama valahtaa kun lyödään kunnolla faktaa pöytään.

    VastaaPoista
  2. Hiphei. Vuosi karppausta takana, eikä sinä aikana ole ollut yhtään hiivatulehdusta eikä päänsärkyä, joita molempia oli aikaisemmin muutama vuodessa.

    VastaaPoista