Uskon asia

Täytyy koittaa aina muistaa että ihmiselle on totta se, minkä hän uskoo olevan totta. Ei se mikä on todistetusti totta. Onhan meillä tästä hyvinä esimerkkeinä viralliset ravitsemus suositukset, d-vitamiini suositukset ja rasvakammo. Tällä hetkellä ne ovat kaikki uskon asioita ja totta niille jotka niihin uskovat, siitäkin huolimatta että tieteellisesti on todistettu että he ovat väärässä.

Onko siis ihme että Vaasan kaupungin terveydenedistämisen koordinaattori Tarja Paikkala on sitä mieltä ettei maidossa saa olla rasvaa. Jos Paikkala lopettaisi tyhmyyden maksimoimisen ja sokeasti virallisiin suosituksiin tuijottamisen, hän saattaisi huomata saman kuin lasten vanhemmat Vaasassa. Maidossakin pitää olla rasvaa. Hän uskoo rasvan olevan vaaraksi ja sen vuoksi höpisee puuta heinää. 

Tässäkin blogissa,  on osoitettu että maitorasvat eivät ole vaarallisia vaan itse asiassa sydäntäkin suojaavia rasvoja. Eipä tutkitut tiedot paljon paina kun Puskan jumalainen sana on 7 kilon hienosäätö lekalla lyöty alitajuntaan.

Tarja Paikkala on sitä mieltä että "diabetes kasvaa, ylipainoisuus nousee. Eivät nämä ole mitään hällä väliä -juttuja". Mutta hänkään ei ole vielä valmis uskomaan että se on se sokeri eli ne hiilihydraatit jotka sen diabeteksen aiheuttaa, ei ne rasvat. Diabetes ei ole rasvaongelma, se on SOKERI ongelma. Ja diabetes on vielä erityisesti insuliiniongelma. Mutta sekään ei ole rasvaongelma. 

Ainoa rasvaongelma meillä on enää tuo kuvitelma että rasva on paha. Transrasvojen lisäksi ainoa paha rasva on ne kasvirasvat jotka vääristävät meidän omega-6 saantimme huikean korkeaksi aiheuttaen erilaisia tulehduksia joista taas seuraa omat vaivansa. Tarja reppana on uusi nimi niiden julkisuuteen tulleiden joukossa jotka harhaisena kuvittelevat että meidän diabetes ja lihavuus ongelma katoaa rasvattomuudella.

Niin kauan kun suositukset, niitä laativat nuijat, niitä seuraavat lampaat ja varjelevat urpotohtorit eivät näitä faktoja hyväksy, meidän diabeetikoiden ja lihavien määrä lisääntyy. Aivan se ja sama onko maito rasvatonta vai onko siinä prosentti rasvaa. Onneksi ihmiset itse, juuri ne valveutuneimmat vanhemmat ovat päättäneet sanoa ei tuollaisille paskasuosituksille. Ehkä peli ei ole vielä menetetty meidän lasten osalta. 

Esimerkiksi Paikkala voisi ottaa lusikan kauniiseen käteen ja selvittää onko niissä suosituksissa joiden nimeen hän sokeasti vannoo, jotain perää... ai niin mutta eihän hänelle makseta lasten terveyden edistämisestä vaan virallisten suositusten noudattamisen valvomisesta. Nauti Tarja ihan niin rasvatonta kuin itse haluat. Meillä vanhemmilla on vielä toistaiseksi oikeus olla omalta sekä lastemme osalta seuraamatta suosituksia jos se on mielestämme terveellisempi vaihtoehto. Ne ovat kuitenkin vain suosituksia eivätkä mitään lakipykäliä. Onneksi.

Minun nuoruudessani äiti oli kova virkkaamaan pöytäliinoja. Virkatut pöytäliinat tärkättiin rasvattomalla maidolla. Siihen se taitaa sopia edelleenkin mutta ei sitä kyllä juotavaksi ole tarkoitettu. Terveiset Vaasalaislasten vanhemmille, vaatikaa vaan kunnon maitoa lapsille. Sen kurakurrin voi juoda suosittelijat ihan itse.

Imperiumin vastaisku

Hiilihydraattipommien tuputtajat tuntuvat korisevan jo henkitoreissaan. Sätkivät kuin kala kuivalla maalla etsien pelastusta ihan mistä tahansa suunnasta sen vain voisi vielä löytää. Kuten aina patologisella valehtelijalla, kiinni jäädessään koitetaan vielä kerran jos valheen saisi toisella, vähän isommalla paikattua. Mutta propaganda ei enää uppoa ja asiantuntijat ovat menettäneet kasvonsa kansan silmissä. Taitaa johtajien uppiniskaisuudelle naureskella jo alaisetkin - selän takana tietysti, eihän sitä työpaikkaansa kukaan halua menettää.

Kun ei enää muuta keksitä niin sitten koitetaan viedä tutkimuksilta pohja kertomalla että lihateollisuus siellä takana häärii maksumiehenä (hs.fi 30.8.2011 klo: 21:02). Tuollaiset tutkimukset ovat kalliita ja ei kai kukaan kuvitellut että joku yksittäinen tutkija olisi tuon maksanut omasta pussistaan. Hienosti jäi kertomatta että elintarvike- ja lääketeollisuus on tehnyt sitä samaa lobbausta jo kymmeniä vuosia ja tulkinnut tutkimuksia milloin mitenkin on itselle ja omien tuotteiden myynnille parhaaksi katsonut. Kukaan ei ole kyseenalaistanut näitä tutkimuksia vaikka monia niistä saaduista tuloksista ei ole voitu edes suurella rahalla toistaa. Yritetty kyllä on mutta näistä epäonnistumisista on vaiettu tyynen rauhallisesti.

Jälleen kerran uutisoinnista unohtui se tosiasia että oli siellä tutkimusten maksajana kuka tahansa ja sanoivat ne tutkimukset sitten mitä tahansa, mikään niistä tiedoista ei kumoa sitä minkä tavallinen kaduntallaaja on itse omalla kohdallaan voinut todeta. Tätä faktaa ei haluta tuoda julki. Sen osoitti jo valtakunnallinen iltapäivälehti kyselleessään karppaajien kokemuksia ja seuraavassa aihetta koskevassa artikkelissa esitellessään vain niitä negatiivisia kokemuksia. Kovasti tuntuu olevan medialla vaikuttimena se margariinin ja leivän mainostaja siinä artikkelin yhteydessä. Nyt koitetaan vetää tieteelliset tutkimukset samaan lokakasaan mitä on itse harrastettu jo pidemmän aikaa. Valitettavasti tuollainen toiminta on turhan läpinäkyvää. Alkaa valitettavasti mennä usko median toimintaan. Missähän kaikissa muissa asioissa koitatte tutkivan journalismin sijaan toimia propagandamoottorina maksumiehille.

Hesarin ja Ruotsin radion uutisoinnista saa sellaisen kuvan, että tutkimukset menettävät arvonsa jos niiden taustalla on se taho joka niistä tuloksista eniten hyötyy. Tai ainakin tuntuvat luottavan siihen että näin ne lukijat asian ymmärtäisivät.  Ei se taida toimia ihan niin, muutenhan kaikki rasvakammoon johtaneet "tutkimukset" olisi voitu vetäistä roskakoriin jo aikaa sitten, aivan niin kuin niille olisi kuulunut tehdä alun alkujaankin. 

Vai pitäisikö meidän nyt ymmärtää että Ruotsalaisten tekemän laajan tutkimuksen, jossa osoitettiin infarktin saaneiden nauttineen vähemmän maitorasvaa kuin terveiden, olevankin mainoskikka. Ilmeisesti Norjalaiset tutkijat jotka saivat samanlaisen tuloksen, ovat myös tässä samassa sopassa mukana. No uskoo ken haluaa. Minä en usko. Minä luotan vielä siihen että pohjoismaissa tutkimukset ovat sen verran korkealla tasolla, että niistä saatuja tuloksia voi pitää luotettavana. Tuskin ne tutkijat niin isoja summia ovat saaneet että kannattaisi oma nimensä pysyvästi pilata tiedemaailmassa julkaisemalla tuloksina täyttä paskaa, joka voidaan tutkimukset uusimalla todeta.

Nyt kun liha- ja meijeriteollisuus on kyllästynyt hiljaa vaieten ottamaan niskaansa kaiken sen paskan mistä sitä on vuosikymmenet syytetty ja ryhtynyt rahoittamaan tutkimuksia itse, tämä onkin kova paikka virallisen linjan puolestapuhujille. Ja kovemmaksi sen tekee varmaan se tosiasia että vaikka he miten suoltaisivat rahaa ja pyrkisivät kumoamaan nuo tutkimukset, se ei taida tuloksia manipuloimatta onnistua. Rohkenisivatko sille tielle lähteä... siitä kiinni jääminen kun olisi viimeinen naula suositusten nyt jo syvällä rypevässä arkussa.

Voi onkin terveellistä?

Veteraaniurheilija Christer Sundqvist, Kirjoittajavieraan Professori Kari Salminen:


Maitoon ja maitorasvaan kohdistuneet tutkimukset

Professori Elwoodin johtama tutkijaryhmä (2004a) on seurannut 20 vuoden ajan englantilaisten miesten maidon käyttöä ja sydäntautien ja aivohalvausten ilmaantumista. Maidon runsas käyttö vähensi merkitsevästi sairastuvuutta. Maito oli nykysuomalaisittain katsottuna rasvaista.

Tuloksestaan innoittuneena tutkijaryhmä (Elwood ym. 2004b) kokosi yhteen kaikkien aikaisempien maidon käyttöön ja sydän- ja verisuonisairastuvuuteen liittyvien tutkimusten tulokset. Yhteensä kymmenestä tutkimuksesta vain yksi osoitti maidon lisäävän sairastuvuutta. Yhdeksässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt tai ne osoittivat maidon suojaavan sairastuvuudelta.

Hieman myöhemmin julkaistut CARDIO2000-tutkimus (Kontrogianni ym. 2006) ja Germanin ym. (2009) laatima yhteenveto myös osoittavat maidon suojaavan sydäntaudeilta.

Myöhemmin Elwood ym. (2008) ovat tehneet 15 väestötutkimusta koskevan meta-analyysin, missä on tarkasteltu maidon ja maitovalmisteiden kulutuksen ja sydänsairauksien ja aivohalvausten yhteyttä. Runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttineilla riski sairastua oli pienempi kuin niitä vähän kuluttavilla.

Elwood ym. ovat edelleen laajentaneet tarkasteluaan (2010) koskemaan maidon ja maitovalmisteiden vaikutusta verisuonisairauksiin ja diabetekseen. Haitallista yhteyttä ei todettu, pikemminkin vaikutus oli sairauksilta suojaava.

Mente ym. (2009) ovat tarkastelleet erittäin laajassa meta-analyysissä ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Maitoa koskeva osio kattoi 216 820 henkilöä ja 8 erillistä väestöryhmää. Maidon, joka pääosin oli runsasrasvaista, kulutuksen ja sepelvaltimotaudin välillä ei löytynyt yhteyttä.

Holmbergin ym. mielenkiintoinen 12 vuotta kestänyt seurantatutkimus (2009) kohdistui 1725 ruotsalaiseen mieheen. Tutkimus osoitti, että ravitsemusvalistuksessa suositeltu hedelmien ja vihannesten nauttiminen johti sepelvaltimotaudin vähentyneeseen riskiin vain, jos samanaikaisesti nautittiin keskirunsaasti tai runsaasti maitorasvaa. Näin ei tapahtunut, jos maitorasvan kulutus oli vähäistä.

Edellä kuvatut tutkimukset kohdistuvat pääasiallisesti maidon, vaikkakin rasvaa sisältävän, vaikutuksiin. Suoraa luotettavaa johtopäätöstä juuri maitorasvan suojavaikutuksesta ei siis niiden perusteella voi vetää. Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset sen sijaan valottavat tätä kysymystä oivallisesti.

Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.

Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.

Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.

Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella voi todeta, että maitorasva tai jokin sen käyttöön erottamattomasti liittyvä tekijä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Mahdollista maitorasvan vaikutusmekanismia olen pohtinut Lääketieteellisessä aikakausikirja Duodecimissa (Salminen 2007). Vaikka siihen kirjoitukseen ei ole tullut kielteisiä vastineita, vielä jossain jatkuvasti puhutaan maitorasvan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista tai "kovasta" rasvasta, joiden sanotaan olevan yhteydessä sydän- ja verisuonsairauksiin.

Mitä tälle 1950-luvulla hatarin perustein syntyneelle väitteelle, ns. rasvahypoteesille kuuluu nyt 2000-luvulla?

Tyydyttyneet rasvahapot ja sydän- ja verisuoniterveys

Hiljattain on arvovaltaisissa tiedelehdissä ilmestynyt kolme riippumatonta meta-analyysia, joissa on selvitetty rasvan käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä. Analyysit kattavat monta kymmentä tiukat tieteelliset kriteerit täyttävää erillistä väestötutkimusta tai satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta ja satojatuhansia henkilöitä.

Skeaff ja Miller (2009) ovat tarkastelleet 28 yksittäistä väestötutkimusta, joissa on tutkittu ravinnon rasvojen ja sepelvaltimotautitapahtumien välisiä yhteyksiä. Selvitys kattoi 280 000 henkilöä.

Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vaihteli laajasti välillä 9-20 energia-%:a. Tyydyttyneiden rasvahappojen saannin ja sepelvaltimotautisairastuvuuden tai -kuolleisuuden välillä ei ollut yhteyttä. Todettakoon, että Suomessa tyydyttyneen rasvan kulutus on nykyisin noin 14 energia-%:a (Nordic Dietary Recommendations 2004).

Erittäin laajassa meta-analyysissä (Mente ym. 2009) on selvitetty ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Tyydyttyneitä rasvoja koskeva osuus kattoi 11 erillistä kohorttitutkimusta ja 160 673 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja sepelvaltimotautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.

Ja edelleen. Aivan juuri ilmestyi professori Kraussin ryhmän (Siri-Tarino ym. 2010) selvitys, missä 21 yksittäisen väestötutkimuksen pohjalta selvitettiin tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö- ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien välistä yhteyttä. Tämä meta-analyysi kattoi 347 747 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja mainittujen tautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.

Kaikissa kolmessa meta-analyysissä on mukana suomalaisilla miehillä tehty, silloisen Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston yhteinen Setti-tutkimus (Pietinen ym. 1997). Tämä tutkimus, vaikkakin vastoin tutkijoitten odotusta, osoitti eräänä ensimmäisenä vakuuttavasti, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. On valitettavaa, ettei tätä tutkimuslinjaa jatkettu maassamme, vaan ote on siirtynyt muualle uusine tuloksineen.

Koko lista, vastineet ja lisätiedot kokonaisuudessaan Veteraaniurheilijan sivuilta.

Sitten itse asiaan:

Pääjohtaja Puska, Kysyn näin julkisesti blogini välityksellä jota tuskin koskaan tulette näkemään. Eikö yksikään näistä tutkimuksista mielestänne osoita riittävällä varmuudella että kova (propagandanimitys) rasva ei olekkaan ihmiselle niin vaarallinen kuin olette pitkän ja meriittirikkaan uranne aikana antanut ymmärtää. Päinvastoin maitorasvalla on osoitettu olevan suojaava vaikutus. Entä kaikki nämä samaa osoittavat tutkimukset yhdessä. Ansioluettelonne on kunnioitettava ja laaja. Ainoa mikä sieltä puuttuu on tutkinto LUETUN YMMÄRTÄMISESTÄ.

Mikäli ette tosiaankaan osaa lukea, on alaistenne joukossa luultavasti ainakin yksi joka voi ulkolukea kyseiset tiedot teille. Mikäli tällaista lukutaitoista henkilöä ei löydy, voinette vaikka työllistämistuella palkata laitokseenne yhden tällaisen henkilön.

Ymmärrän hyvin että suositukset ja päätökset ovat lähteneet harhaan kun aikanaan on luotettu virheellisiin tuloksiin. Olihan virhe maailmanlaajuinen. Mutta sitä on tällaisen tavallisen kuolevaisen vaikea niellä että noinkin oppinut ja kokenut mies kuin olette, ette kaikesta huolimatta ole hyväksynyt vieläkään useiden arvostettujen tutkijoiden tekemien tutkimusten jälkeen sitä tosiasiaa, että jossakin mentiin metsään niin että rytisi. Pidätte edelleen vankkumattomasti kiinni viisikymmentä vuotta vanhasta, perättömäksi osoitetusta hypoteesista jonka mukaan kovat rasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Mielipidettään ei ilmeisesti kannata muuttaa vaikka olisi miten väärässä. Tulee ihan mieleen keisarin uudet vaatteet. Ne joita ei sitten lopun viimein ollut olemassakaan. Rasvakammonne perusteet ovat juuri tällaiset. Olematonta hölynpölyä. Jokainen lukutaitoinen voi sen ihan itse todeta.

Teiltä on toistuvasti turhaan pyydetty tutkimustulosta joka osoittaisi näin olevan joten en enää toista muiden virheitä. Jossakin vaiheessa nojattiin tuohon 1950 luvulla esitettyyn, sittemmin huuhaaksi osoitettuun amerikkalais tutkimukseen. Sittemmin väitettiin että asiaa on tutkittu suomessa oikein sairalaoloissa. Perse repeää naurusta. Mielisairaalassa jossa koko potilaskanta vaihtui kertaalleen tutkimuksen aikana. Älykkäät akateemikot ovat sittemin tämän "tutkimuksen" koittaneet lähinnä unohtaa nolona riman alituksena.

Irvailu sikseen vaikka se välillä hauskaa onkin. Koska tutkimustuloksia alkaa olla aiheesta pilvin pimein ja ne kaikki näköjään osoittavat samaa lopputulosta on ilmeisesti vedettävä se johtopäätös että ette tehtävässänne aja terveyden ja hyvinvoinnin vaan jonkin margariinitehtaan tai lääkeyhtiön etuja.

Lääkärinvalassa on kohta joka on ilmeisesti vuosien varrella päässyt kokonaan unohtumaan. Sen pitäisi olla tärkeämpi kuin epätoivoisesti ja jukuripäisesti perättömistä väitteistä kiinni pitämisen. Liitän sen tähän:
"Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen."

En osaa sanoa enkä syytä ketään, mutta suomalaiset lihovat ja sairastuvat näillä nykysuosituksilla ja ainoat jotka siitä hyötyvät ovat vituttoman lehmän voita valmistavat margariinitehtaat ja insuliinia sekä metforeemia valmistavat lääkeyhtiöt. Onko käsi jomman kumman tai molempien taskulla? Olisiko jo pikkuhiljaa aika ryhtyä nauttimaan hyvin ansaittua eläkettä ja päästää sellaisia ihmisiä tehtäviin joilla on vielä halua ja tahtoa laittaa asioita oikeille raiteilla.

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Minä en enää leipää syö eikä mielipiteeni ole ostettavissa.