perjantai 26. elokuuta 2011

CRP ja Kolesteroli

Maksa tuotta CRP:tä eli C-reaktiivista proteiinia akuuteissa tulehduksissa. Tulehdusten, bakteeri-infektioiden ja kudosvaurioiden yhteydessä CRP pitoisuus nousee veressä nopeasti, jo muutamassa tunnissa. Lievät tulehdukset ja virusinfektiot nostavat CRP:n tyypillisesti noin tasolle 10–50 mg/l, aktiiviset tulehdukset ja bakteeri-infektiot pitoisuuksiin 50 - 200 mg/l ja vakavat infektiot tai traumat tasolle >200 mg/l. CRP:n biologinen puoliintumisaika on 19 tuntia, joten tulehduksen rauhoituttua CRP-taso laskee nopeasti.

CRP-pitoisuuden merkittävää nousua tavataan mm. seuraavissa tiloissa: infektiot, reumakuume, nivelreuma, pahanlaatuiset kasvaimet, Crohnin tauti, kudossiirteen hyljintä, lymfooma, sydäninfarkti, akuutti haimatulehdus, palovammat sekä suuret luunmurtumat.

1990 luvulla on käyttöönotettu herkkiä CRP:n mittausmenetelmiä, joilla pystytään mittaamaan lievästikin koholla oleva CRP-pitoisuus, joka liittyy lisääntyneeseen aterotromboosin ja sepelvaltimotaudin riskiin eli se on ennustetekijä muun muassa sydäninfarktille, aivovaltimotukokselle ja perifeeriselle valtimosairaudelle.

Sydäninfarktin riski on eri tutkimusten mukaan suurentunut keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä, jos CRP-pitoisuus ylittää tason 2,1–3,6 mg/l. Erään teorian mukaan paikallinen, lievä krooninen tulehdus voi vaurioittaa verisuonten endoteelia ja aiheuttaa paikallisia verihyytymiä. Tätä tukee myös Sydänkirurgi ja tohtori Lundell todetessaan että kloesteroli muodostuu ongelmaksi vasta kun verisuonissa esiintyy kroonista tulehdusta. Samansuuntaiseen päätelmään on tullut myös Tanskalainen lääkäri Uffe Ravnskov sekä Ruotsalaiset tiedemiehet, sisätautiopin professori (emeritus) Lars Werkö, kirurgian professori (emeritus), Tore Schrestén ja elinsiirtokirurgian dosentti Ralf Sundberg.

Arkielämässä on ihan tyypillistä että lähes kaikkiin metabolisen oireyhtymän vuoksi tai seuraksena tehtyihin laboratoriokokeisiin kuuluu kolesteroliarvojen mittaaminen. Nyt kun tuo vääntö erilaisista rasvoista, maitotuotteista sekä karppaamisesta on kovasti kuuma kukkakaali (eikä mikään helvetin peruna), olisiko tarpeen ryhtyä johdonmukaisesti mittaamaan myös nuo herkän CRP:n tulokset. Ihan vaikka siltä varalta että nuo kolesteroliteorian kyseenalaistaneet tiedemiehet ja ammattilaiset olisivatkin oikeassa. Ei tarvitsisi sitten 10 vuoden kuluttua leuhutella tyhjiä housuja ja inistä että "ei ole tutkittua tietoa".

4 kommenttia :

  1. Voiko hapettunut/sokeroitunut (LDL-)kolesterolimolekyyli aiheuttaa ongelmia vaikkei tulehdusta olisikaan?

    VastaaPoista
  2. Hyvä kysymys. Tässä on selkeä vastakkain asettelu ilmaassa:

    - Tutkijoiden mukaan joilla ei ole mitään kokemusta elävästä elämästä, kolesterolimolekyylit on syypää ongelmiin.

    - Kliinistä työtä tekevien lääkäreiden sekä muutamien solu-tutkijoiden mukaan taas kolesteroli, rasva ja kalkkeumat eivät tartu terveen verisuonen pintaan, oli molekyyli millainen tai minkä kokoinen tahansa vaan terveessä suonessa hiukkaset liikkuvat ongelmitta kuten on tarkoitettukin. Vähän samanlainen tilanne kuin vanhoissa viemäreissä - ruosteisiin kohtiin moskat tarttuvat ja aiheuttavat ongelmia, ei ehjiin kohtiin.

    Tottakai saatan olla totaalisen väärässä mutta nykytiedon valossa olen kyllä vahvasti sitä mieltä että tuo lääkäreiden käytännön työssä havaitsema syy-yhteys tulehduksiin on paljon uskottavampi kuin tutkijoiden pelkkään teoriaan pohjautuva ajattelu. Eikä tutkijoiden tämänhetkinen pakkomielle päästellä hätävaleita muista asioista juurikaan edesauta heidän uskottavuuttaan kun puhutaan kolesteroli-TEORIASTA johon nyt vahvasti on uskottu. Lääkäreiden näkemystä tukee myös vahvasti tutkimus jossa amerikassa tutkittiin yli 350 tuhatta jo infarktin saanutta. Heillä kaikilla oli keskivertoa MATALAMMAT kolesteroliarvot.

    Kun statiinien patenttisuoja on nyt tiensä päässä ja hyvin pian saadaan korvaavia halpalääkkeitä, saattaa olla että koko miljardibisnes-korttitalo statiinien ympäriltä romahtaa.

    VastaaPoista
  3. Olivatko kolesterolitasot matalat jo ennen sairastumista tai infarktia vai laskivatko ne sen seurauksena? Siita ei valttamatta ole tietoa. En itsekaan usko kolesteroliteoriaan mutta tahan olisi hyva saada selvyys.

    VastaaPoista
  4. Taalla asia on selitetty siten, etta ainoastaan pienet LDL-partikkelit pystyvat tunkeutumaan endoteelin solujen valiin jossa ne sitten herkasti hapettuvat ja aiheuttavat inflammaatiota ja siten sydansairauksia. Inflammaatiota aiheuttavat hapettuneen kolesterolin lisaksi myos sokerit (glukoosi ja fruktoosi).

    http://www.yourmedicaldetective.com/public/483.cfm

    VastaaPoista