torstai 8. syyskuuta 2011

Suvaitsevaisuus

Kuulin kerran surkuhupaisan jutun. En ole varma sen todenperäisyydestä, lieneekö niin tapahtunut mutten ollenkaan ihmettelisi jos se olisikin totta eikä vain urbaani legenda.

Eräässä nimeltä mainitsemattomassa laitoksessa, tarkalleen ottaen kyseisen laitoksen ruokalassa oli tarjolla voimariinia muiden levitteiden ohessa. Kyseisen laitoksen rasvakammoinen diktaattori sai käsittämättömän raivokohtauksen huomattuaan tuollaisen kammotuksen olevan vapaasti tarjolla hänen valtakuntansa rajojen sisäpuolella. Tämän koominha tuossa laitoksessa ei moista myrkkyä sitten nähty. Sai siinä keittiön väki kuulla kunniansa.

Koska tämä diktaattori on ottanut elämäntehtäväkseen saastuttaa koko suomen kansan diabeteksen suohon, on siis hänen häikäisevässä vaikutuspiirissään kaikkien mukauduttava hänen korkeutensa oikeaksi katsomiin tapoihin ja tottumuksiin. Alamaisilla ei ole oikeutta itse päättää ruokavaliostaan tai elintavoistaan.

Jos tuo turvenuija olisi sattunut minun ruokapaikalleni ja ryhtynyt häiriköimään raivokohtauksellaan ruokarauhaani, joka on yksi niitä harvoja hetkiä työpäivässä kun haluan olla rauhassa ja nauttia ateriani, todennäköisesti ukkoparka keräisi edelleen leegojaan pitkin ruokalan lattiaa kysellen sen rekan rekisteritunnusta joka kolahti.

Vaikka itse karppaan, en vaadi sitä keneltäkään toiselta. Minun puolestani jokainen saa mättää kitusiinsa ihan mitä itse itselleen parhaaksi katsoo. Mutta minun missioni ei olekkaan pakottaa kaikkia elämään niinkuin minun mielestäni on hyväksi. Minä vain kerron miten itse olen saanut paremman elämän, elintason ja terveyden. Jokainen saa sitten itse päättää haluaako samanlaista kokeilla omalle kohdalleen. Jos ei halua niin ei se ole minulta pois.

En myöskään ole kuullut että joku tuntemistani karppaajistani vaatisi muita elämään samalla tavalla. Kuitenkin karppaajia syytetään jatkuvasti fanaattisksi, tapojaan muille tyrkyttäviksi uskonnollisiksi kiihkoilijoiksi.

Minusta tässä on pieni ristiriita. Ilmeisesti korkea asema on noussut pikku diktaattorin hattuun niin pahasti että hän kuvittelee voivansa päättää myös sellaisista ihmisten henkilökohtaisista asioista jotka eivät hänelle kuulu. Tai sitten hänellä on vain niin helvetin pieni muna että itsetunnon kohottamiseksi täytyy olla pätemässä joka helvetin paikassa.

Luulisi tämänkin kokoiseen maahan mahtuvan niin karppaajat kuin virallisterveellisen kannattajat, ainakin jos ollaan edes hitusen suvaitsevaisia ja kunnioitetaan toisen ihmisen valintoja. Asioista voidaan olla eri mieltä muttei sen vuoksi tarvitse kiihkoilla tai verissä päin tapella. Ja tuollaiset raivokohtauksen saajat pitäisi pikinmiten toimittaa johonkin sopivaan pehmustettuun tilaan saamaan asianmukaista hoitoa.

Sähköshokit ja ilman pumppaaminen verisuoneen olivat käypähoitoa niihin aikoihin kun diktaattori tuli rasvakammoisista teorioistaan kuuluisaksi. Ehkä sen aikainen hoito tehoaisi sille aikakaudelle jumittuneeseen potilaaseenkin. Kannattaa kuitenkin varoa ettei potilas pääse karkuun. Siihen aikaan maapallo oli litteä joten potilas saattaa tipahtaa avaruuteen jos pakenee liian kauas reunalle.

1 kommentti :

  1. Tarina on tietääkseni totta. Sen kertoi minulle samaan aikaan ruokalassa lounaalla ollut henkilö. Sen sijaan todella outoa oli se seikka, että kertoja suorastaan pakahtui ylpeydestä tätä kertoessaan. "Kylle se meidän Pekka sitten on jämäkkä mies!!!"

    Minun ajatukseni ovat kyllä ylpeydestä kaukana jos tuolla tavalla käyttäytyy....

    VastaaPoista